@article{Rytkönen_2022, title={Musiikki kotouttavana tekijänä: analyysi viiden nuoren musiikille antamista merkityksistä}, volume={34}, url={https://etnomusikologia.journal.fi/article/view/115740}, DOI={10.23985/evk.115740}, abstractNote={<p>Artikkelin aiheena on musiikin merkitys nuorten maahanmuuttajien kotouttamisessa suomalaiseen yhteiskuntaan. Aihe on tärkeä muun muassa musiikkikasvatuksen näkökulmasta, sillä kulttuurien moninaisuuden ymmärtäminen ja huomioiminen osana opetusta on entistä oleellisempaa. Tavoitteena on tutkia, millaisia merkityksiä musiikki luo Suomeen tulleille nuorille. Samalla selvitetään, mikä asema musiikilla on nuorten turvan tunteen muodostumisessa ja oman tulevaisuuden rakentamisessa uudessa kasvuympäristössä.</p> <p>Kiinnostus aiheen tutkimiseen juontuu sen ajankohtaisuudesta. Vuonna 2015 maailma oli uuden äärellä, kun kymmenet tuhannet Lähi-idän pakolaiset hakivat turvaa Euroopasta. Kulttuuristen erojen ollessa suuria, laajempien kotouttamistoimien tarkastelu on tarpeen, minkä vuoksi laajempien kotoutumistoimien tarkastelu on tarpeen. Globalisoituneen maailman äärellä tarvitsemme yhä enemmän ymmärrystä eri kulttuureista ja onnistuneen integraation rakentumisesta.</p> <p>Tutkimuksen aineisto koostuu viidelle Lähi-idästä tulleelle varhaisaikuiselle pidetystä teemahaastattelusta. Haastattelun kysymykset rakentuvat kolmen teeman varaan: haastateltavien henkilöhistoriaan, musiikin arvoon heille itselleen sekä sosiaalisen identiteetin rakentamiseen. Haastateltavista neljä on kotoisin alueilta, joissa musiikki koettiin ‘haramina’ eli kiellettynä.</p> <p>Haastatteluaineistoa analysoitiin kokonaisuutena, ja sitä tulkittiin aiemman sosiologisen, kulttuurintutkimuksellisen ja musiikkikasvatuksellisen tutkimustiedon pohjalta. Keskeisin tulkinta tapahtui akkulturaatiomallin, psykososiaalisen kehitysteorian ja minätietoisuuden -mallin kautta.</p> <p>Tutkimustulokset viittaavat siihen, että musiikilla on merkitystä nuorten maahanmuuttajien kotoutumisessa, joka parhaimmillaan johtaa integroitumiseen. Valtaosa haastateltavista esimerkiksi koki suomenkielisen musiikin tukeneen uuden kielen omaksumista nopeammin sekä auttaneen ymmärtämään suomalaista kulttuuria laajemmin.  Lisäksi laulettu musiikki oli helpottanut tutkimukseen osallistuneiden vaihtelevien tunteiden, kuten kotimaan kaipuun käsittelyä ja voimaannuttavien tunnetilojen tavoittelua. Tutkimustulosten pohjalta, voidaan nähdä, että musiikkia tulisi hyödyntää entistä johdonmukaisemmin nuorten integroitumisessa.</p> <p>Artikkelin kansikuva: Kaksikulttuurisen nuoren suoratoistolistat "Arabi" ja "suomeks..." (kuvakaappaus).</p>}, journal={Etnomusikologian vuosikirja}, author={Rytkönen, Aino}, year={2022}, month={joulu}, pages={41–64} }