https://etnomusikologia.journal.fi/issue/feed Etnomusikologian vuosikirja 2020-12-02T12:56:06+02:00 Viliina Silvonen Viliina.Silvonen@helsinki.fi Open Journal Systems <p><em>Etnomusikologian vuosikirja</em> on kotimainen musiikintutkimuksen vertaisarvioitu open access -julkaisu. <em>Etnomusikologian vuosikirja</em> on ilmestynyt vuodesta 1986 ja sitä julkaisee <a href="http://www.etnomusikologia.fi/p/etusivu.html" target="_blank" rel="noopener">Suomen Etnomusikologinen Seura ry</a>&nbsp;(SES).&nbsp;</p> https://etnomusikologia.journal.fi/article/view/99198 Alkusivut 2020-12-01T11:22:48+02:00 Janne Mäkelä janmake@iki.fi Kaj Ahlsved kahlsved@abo.fi Viliina Silvonen viliina.silvonen@helsinki.fi 2020-12-01T00:00:00+02:00 Copyright (c) https://etnomusikologia.journal.fi/article/view/90118 Suonikylän kolttasaamelainen itkuperinne 1900-luvulla 2020-12-01T11:24:13+02:00 Marko Jouste Marko.Jouste@oulu.fi <p>Itkuvirsiperinne kuuluu lukuisten Luoteis-Venäjän kansojen kulttuureihin. Itkuvirret eli itkut tunnetaan myös kolttasaamelaisessa musiikkiperinteessä, jolla on vuosisataiset yhteydet muihin Luoteis-Venäjän alueen kulttuureihin. Kolttasaamelaisia itkuja on tutkittu aiemmin sangen vähän, mutta tallennettuja itkuja ja niihin liittyvää tietoa löytyy arkistoaineistoista.</p> <p>Kolttasaamenkielinen nimitys itkuperinteelle on <em>virss, </em>ja itkujen esittämisestä käytetään verbiä <em>virsseed</em>. Itkuilla käsitellään suruun ja menetykseen liittyviä tunnetiloja. Itkuvirret ovat pääasiassa sooloesityksiä, ja niitä esitetään joko yksityisesti tai osana yhteisön kollektiivista surutyötä muun muassa hautajaisissa. Itkujen esitystilanteet, tekstien teemat ja musiikilliset rakenteet erottavat ne muusta kolttasaamelaisesta perinteestä. Itkujen kielelliset piirteet ovat pitkälti samanlaisia kolttasaamelaisen <em>leuʹdd</em>-perinteen kanssa.</p> <p>Artikkelissa käsittelen <em>kuolinitkuja, </em>jotka liittyvät kuolemantapauksiin, hautaamiseen ja vainajien muisteluun, sekä <em>hääitkuja</em>, jotka kuuluvat tilanteeseen, jossa morsian hyvästelee lapsuuden ajan perheensä. Sivuan myös armeijaan tai sotaan lähtemiseen liittyviä <em>rekryytti-itkuja</em>, joista ei arkistoissa ole tullut esiin kuin muistitietoa.</p> <p>Tarkastelen myös <em>tilapääitkujen </em>kaltaisena perinteenä tallenteita, joissa käsitellään toisen maailmansodan jälkeistä evakkoaikaa, vanhojen kotiseutujen kaipuuta ja kiitollisuutta. Itkuista tunnettuja tekstin osia on myös eräänlaisina itkusitaatteina kolttasaamelaisesta <em>leuʹdd</em>-perinteessä. Tämä kolttasaamelaisiin itkuihin liittyvä tutkimus on osa laajempaa kolttasaamelaisen musiikkikulttuurin tutkimusprojektia.</p> 2020-12-01T00:00:00+02:00 Copyright (c) https://etnomusikologia.journal.fi/article/view/90066 Toimimatonta tekniikkaa ja alitajuista vaikuttamista 2020-12-02T12:56:06+02:00 Heikki Uimonen heikki.uimonen@uef.fi Meri Kytö meri.kyto@gmail.com <p>Tarkastelemme teoreettis-metodologisessa artikkelissa taustamusiikkia osana jokapäiväistä elämää ja osana laajempaa musiikkikulttuuria ja musiikin kuuntelua. Taustamusiikilla tarkoitamme kaupallisissa ja julkisissa tiloissa pääosin taukoamatta soivaa, mekanisoitua musiikkia, jolla on kaupalliseen tuottavuuteen, työnteon edistämiseen tai muun toiminnan tukemiseen liittyvä funktio. Tutkimustehtävänä on kartoittaa niitä tilanteita, joissa oletettu musiikilla “vaikuttaminen” tapahtuu ja kuinka musiikkiin liittyvä toimijuus ilmenee siellä, missä musiikki faktisesti soi. Tämä tehdään lokakuussa 2019 tehdyn esitutkimuksen aineiston avulla. Joensuussa keskustan liiketilojen taustamusiikkia dokumentoitiin haastattelemalla ja matkapuhelimien musiikintunnistussovelluksilla, minkä lisäksi työntekijöiltä tiedusteltiin heidän mahdollisuuksistaan vaikuttaa soivaan musiikkiin. Kontekstoimme tutkimusaineistoa teoreettiseen kirjallisuuteen sekä mediadiskurssiin, johon käytämme Helsingin Sanomien Muzak-taustamusiikkia koskevaa kirjoittelua kuusikymmentäluvulta nykypäivään.</p> 2020-12-01T00:00:00+02:00 Copyright (c) https://etnomusikologia.journal.fi/article/view/91774 ”Vi dör ut. Ack, så tragiskt. Ack, så roligt.” 2020-12-01T11:23:43+02:00 Johannes Brusila Johannes.Brusila@abo.fi <p>I artikeln studeras hur humor och musik kan användas för att förstärka, ifrågasätta och förnya minoritetsidentitet. Utgående från forskning kring humorns filosofi och sociala funktioner analyseras hur svenskspråkiga artister i Finland förhandlar finlandssvensk tillhörighet i humoristiska internetvideor. Den digitala utvecklingen har gjort videoskapandet enkelt och populärt. Musikvideornas mångtydighet erbjuder också ett konstnärligt ramverk genom vilken individer kan utveckla sin agens och förhandla sina multipla identiteter i förhållande till en etablerad minoritetsetnicitet. Humorn kan spela en betydande roll i musikaliskt uttryck och minoritetstillhörighet tack vare dess ofta dubbelbottnade karaktär. Den är viktig i och med att den hjälper att förnya rigida samhälleliga strukturer, vilket är en grundförutsättning för sociala sammansättningars överlevnad. Betydelsen av musikens och tillhörighetens humoristiska aspekter inskränker sig därmed inte enbart till att skratta åt sociala fenomen som till exempel majoritets- eller minoritetsetnicitet, utan de kan ses som centrala element i bevarandet och förnyandet av hela etniciteten.</p> 2020-12-01T00:00:00+02:00 Copyright (c) https://etnomusikologia.journal.fi/article/view/99201 Onko etnomusikologian puoliintumisaika yksi vuosikymmen? 2020-12-01T11:23:15+02:00 Janne Mäkelä janmake@iki.fi Kaj Ahlsved kahlsved@abo.fi Viliina Silvonen viliina.silvonen@helsinki.fi 2020-12-01T00:00:00+02:00 Copyright (c) 2020 Etnomusikologian vuosikirja