https://etnomusikologia.journal.fi/issue/feed Etnomusikologian vuosikirja 2022-12-08T09:40:54+02:00 Kaarina Kilpiö kaarina.kilpio@uniarts.fi Open Journal Systems <p><em>Etnomusikologian vuosikirja</em> on kotimainen musiikintutkimuksen vertaisarvioitu open access -julkaisu. <em>Etnomusikologian vuosikirja</em> on ilmestynyt vuodesta 1986 ja sitä julkaisee <a href="http://www.etnomusikologia.fi/p/etusivu.html" target="_blank" rel="noopener">Suomen Etnomusikologinen Seura ry</a>&nbsp;(SES).&nbsp;</p> https://etnomusikologia.journal.fi/article/view/114919 Etnomusikologisia näkökulmia musiikintutkimuksen dekolonisaatioon 2022-04-29T12:33:38+03:00 Elina Seye <p class="Maintext"><span lang="FI">Suomessakin on alkanut keskustelu akateemisen maailman ja tieteellisen tiedon dekolonisaatiosta, jonka yhtenä keskeisenä lähtökohtana on tietämisen tapojen moninaisuus maailmassa ja tavoitteena akateemisen tiedekäsityksen laajentaminen niin, että se ei perustuisi vain eurosentriselle käsitykselle tiedosta. Hahmottelen aihetta käsittelevän tutkimuskirjallisuuden pohjalta, mitä dekolonisaatio voisi tarkoittaa nimenomaan musiikintutkimuksen kannalta ja millaisia muutoksia tiedon dekolonisaatio mahdollisesti vaatisi suomalaisen musiikintutkimuksen kentällä. </span></p> <p class="Maintext"><span lang="FI">Väitän, että etnomusikologian tutkimusperinne voisi toimia lähtökohtana musiikintutkimuksen dekolonisaatiolle, sillä se on jo lähtökohdiltaan globaali, kaikkien maailman musiikkien tutkimisen tarpeellisuutta korostava tutkimusala. Vaikka etnomusikologian juuret juontavat kolonistista hallintoakin palvelleeseen antropologiseen tutkimukseen, alaa on jo vuosikymmenien ajan leimannut vahva eettinen ja itsekriittinen asenne tutkimuksen tekemisessä, samoin kuin etnografiselle kenttätyölle ominainen tapa tuottaa tietoa tiiviissä yhteistyössä niiden ihmisten kanssa, joiden musiikista on kyse. Juuri siksi etnomusikologit ovat jo vuosikymmenien ajan pohtineet monia niistä kysymyksistä, joista nyt puhutaan dekolonisaation otsikon alla.</span></p> <p class="Maintext"><span lang="FI">Artikkelin kansikuva: </span><span lang="FI">Elina Seye.</span></p> 2022-12-08T00:00:00+02:00 Copyright (c) 2022 Etnomusikologian vuosikirja https://etnomusikologia.journal.fi/article/view/115740 Musiikki kotouttavana tekijänä: analyysi viiden nuoren musiikille antamista merkityksistä 2022-07-30T11:44:11+03:00 Aino Rytkönen <p>Artikkelin aiheena on musiikin merkitys nuorten maahanmuuttajien kotouttamisessa suomalaiseen yhteiskuntaan. Aihe on tärkeä muun muassa musiikkikasvatuksen näkökulmasta, sillä kulttuurien moninaisuuden ymmärtäminen ja huomioiminen osana opetusta on entistä oleellisempaa. Tavoitteena on tutkia, millaisia merkityksiä musiikki luo Suomeen tulleille nuorille. Samalla selvitetään, mikä asema musiikilla on nuorten turvan tunteen muodostumisessa ja oman tulevaisuuden rakentamisessa uudessa kasvuympäristössä.</p> <p>Kiinnostus aiheen tutkimiseen juontuu sen ajankohtaisuudesta. Vuonna 2015 maailma oli uuden äärellä, kun kymmenet tuhannet Lähi-idän pakolaiset hakivat turvaa Euroopasta. Kulttuuristen erojen ollessa suuria, laajempien kotouttamistoimien tarkastelu on tarpeen, minkä vuoksi laajempien kotoutumistoimien tarkastelu on tarpeen. Globalisoituneen maailman äärellä tarvitsemme yhä enemmän ymmärrystä eri kulttuureista ja onnistuneen integraation rakentumisesta.</p> <p>Tutkimuksen aineisto koostuu viidelle Lähi-idästä tulleelle varhaisaikuiselle pidetystä teemahaastattelusta. Haastattelun kysymykset rakentuvat kolmen teeman varaan: haastateltavien henkilöhistoriaan, musiikin arvoon heille itselleen sekä sosiaalisen identiteetin rakentamiseen. Haastateltavista neljä on kotoisin alueilta, joissa musiikki koettiin ‘haramina’ eli kiellettynä.</p> <p>Haastatteluaineistoa analysoitiin kokonaisuutena, ja sitä tulkittiin aiemman sosiologisen, kulttuurintutkimuksellisen ja musiikkikasvatuksellisen tutkimustiedon pohjalta. Keskeisin tulkinta tapahtui akkulturaatiomallin, psykososiaalisen kehitysteorian ja minätietoisuuden -mallin kautta.</p> <p>Tutkimustulokset viittaavat siihen, että musiikilla on merkitystä nuorten maahanmuuttajien kotoutumisessa, joka parhaimmillaan johtaa integroitumiseen. Valtaosa haastateltavista esimerkiksi koki suomenkielisen musiikin tukeneen uuden kielen omaksumista nopeammin sekä auttaneen ymmärtämään suomalaista kulttuuria laajemmin. Lisäksi laulettu musiikki oli helpottanut tutkimukseen osallistuneiden vaihtelevien tunteiden, kuten kotimaan kaipuun käsittelyä ja voimaannuttavien tunnetilojen tavoittelua. Tutkimustulosten pohjalta, voidaan nähdä, että musiikkia tulisi hyödyntää entistä johdonmukaisemmin nuorten integroitumisessa.</p> <p>Artikkelin kansikuva: Kaksikulttuurisen nuoren suoratoistolistat "Arabi" ja "suomeks..." (kuvakaappaus).</p> 2022-12-08T00:00:00+02:00 Copyright (c) 2022 Etnomusikologian vuosikirja https://etnomusikologia.journal.fi/article/view/114885 Live Music Consumption of the Adolescents of Generation Z 2022-05-02T08:10:22+03:00 Maarit Kinnunen Harri Homi Antti Honkanen <p>Getting more adolescents to participate in live music would increase the vitality and sustainability of venues and popular music culture. We studied 15–18-year-old Finnish adolescents of Generation Z and their live music consumption habits with the help of segmentation. The research questions were: Why and with whom do adolescents attend live music events? What kind of live music events do adolescents go to? and, What kind of knowledge do these typologies provide about adolescents’ needs from a broader perspective? Considering that there is a vast number of segmentation studies based on event participation motives, it is peculiar that there are no motivational segmentation studies on adolescent event participants. One of the reasons might be that traditionally youth has been considered as a single homogenous consumer segment. Our results showed that adolescent live music event attendees demonstrated different needs. Four segments were identified: adolescents driven either by content, scene, friendship or social factors.</p> <p> </p> <p>Article cover photo: Jaana Ahvenainen.</p> 2022-12-08T00:00:00+02:00 Copyright (c) 2022 Etnomusikologian vuosikirja https://etnomusikologia.journal.fi/article/view/114532 Ailo – Pienen poron suuri seikkailu -elokuvan ääniraita katsojan luontosuhteen luojana 2022-04-08T08:47:48+03:00 Sanna Qvick <p>Tämä tutkimusartikkeli tarkastelee ranskalaisen ohjaajan Guillaume Maidatchevskyn <em>Ailo – Pienen poron suuri seikkailu </em>(Aïlo: Une odyssée en Laponie, Ranska 2018) luontodokumenttia ekomusikologisesta ja audiovisuaalisesta näkökulmasta.</p> <p>Teoksellaan Maidatchevsky kertoo Ailon tarinan, poronvasan ensimmäisen vuoden Lapin maisemissa. Tarinallisena ja perheille suunnattuna luontoelokuvana <em>Ailo </em>tutustuttaa katsojat niin Lapin luontoon kuin sen eläimiin. Artikkelissa hyödynnän tarinallistamisen ja luontosuhteen käsitteitä sekä ekomusikologista näkökulmaa. Metodina sovellan kriittiseen lähiluentaan pohjautuvaa audiovisuaalista analyysia itse elokuvan analyysissa. Etsin vastauksia muun muassa siihen, millaisen luontosuhteen Ailo-elokuvan äänimaailma saa aikaan.</p> <p><em>Ailo</em>:n äänimaailma on hyvin selkeä. Sen eri osa-alueet (äänitehosteet, taustakerronta ja musiikki) ovat eriytyneitä, ja niillä on elokuvassa tietty rooli. Nämä roolit saavat aikaan tietynlaisen keinotekoisuuden, joka on ristiriidassa kuvaraidan autenttisuuspyrkimyksiin.</p> <p> </p> <p>Artikkelin kansikuva: Kuvakaappaus Ailo-elokuvan trailerista.</p> 2022-12-08T00:00:00+02:00 Copyright (c) 2022 Etnomusikologian vuosikirja https://etnomusikologia.journal.fi/article/view/122457 Alkusivut 2022 2022-10-22T11:12:09+03:00 Viliina Silvonen Kaarina Kilpiö Kaj Ahlsved 2022-12-08T00:00:00+02:00 Copyright (c) 2022 Etnomusikologian vuosikirja https://etnomusikologia.journal.fi/article/view/122751 Ikuisessa kriisissä? 2022-11-01T11:45:55+02:00 Kaj Ahlsved Kaarina Kilpiö Viliina Silvonen <p> </p> <p>Artikkelin kansikuva: EVK 2022 toimittajat zoom-kokouksessa (kuvakaappaus).</p> 2022-12-08T00:00:00+02:00 Copyright (c) 2022 Etnomusikologian vuosikirja