Etnomusikologian vuosikirja https://etnomusikologia.journal.fi/ <p><em>Etnomusikologian vuosikirja</em> on kotimainen musiikintutkimuksen vertaisarvioitu open access -julkaisu. <em>Etnomusikologian vuosikirja</em> on ilmestynyt vuodesta 1986 ja sitä julkaisee <a href="http://www.etnomusikologia.fi/p/etusivu.html" target="_blank" rel="noopener">Suomen Etnomusikologinen Seura ry</a>&nbsp;(SES).&nbsp;</p> Suomen Etnomusikologinen Seura ry fi-FI Etnomusikologian vuosikirja 1799-5256 Alkusivut https://etnomusikologia.journal.fi/article/view/86181 Kaj Ahlsved Copyright (c) 2019-11-27 2019-11-27 31 1–5 1–5 10.23985/evk.86181 Etnomusikologian hyvät ja huonot uutiset https://etnomusikologia.journal.fi/article/view/86178 Janne Mäkelä Heidi Haapoja-Mäkelä Copyright (c) 2019-11-27 2019-11-27 31 6–8 6–8 10.23985/evk.86178 Vertailevan musiikkitieteen alkuvaiheita Euroopassa https://etnomusikologia.journal.fi/article/view/83101 <p>Imperialismin kehitykseen kytkeytynyt tietoisuus <em>globaalisuudesta</em> synnytti 1800-luvulla muun muassa kulttuurimaantieteen alan sekä vahvisti kiinnostusta maapallon eläinten ja kasvien moninaisuuteen, mikä puolestaan johti biologisen kehityksen teoriaan, <em>darvinismiin</em>. Samaan aikaan Euroopassa vahvistui oletus väestöryhmistä tiettyjen kantakansojen jälkeläisinä, mikä nähtiin keskeisenä oikeutuksena kansallisvaltioiden perustamiseen. Tämä johti edelleen paikallisten <em>kansanmusiikkien </em>tutkimukseen.</p> <p>Musiikintutkimuksen keskeinen uusi avaus syntyi, kun saksalainen Carl Stumpf yhdisti globaalin evolutionismin ja ihmismielen tutkimuksen ja kehitti musiikkipsykologian suuntauksen. Stumpf innosti oppilaikseen etenkin Keski-Euroopan nuoria juutalaisia, mikä synnytti Berliinissä <em>vertailevan musiikkitieteen</em>: tutkijat vertailivat musiikin globaaleja piirteitä&nbsp;samaan tapaan kuin biologi kasveja.</p> <p>1900-luvun alussa katolinen pappi Wilhelm Schmidt puolestaan päätti nousta tieteellisin välinein darvinismia vastaan ja puolustamaan Raamatun luomiskertomusta. Hän loi tieteelliseksi hahmottelemansa teorian, jonka mukaan ihmisen alkukulttuuri oli laajentunut eri puolille maailmaa samaan tapaan kuin veteen putoava esine synnyttää kaikkiin suuntiin etenevän rengaslaineen. Vertailua helpottavasta teoriasta tuli keskeinen väline musiikintutkijoiden käyttöön.</p> <p>Tässä vertailevan musiikintutkimuksen historiaa valottavassa kirjoituksessa kohteena ovat edellä mainitun Carl Stumpfin lisäksi itävaltalainen Erich von Hornbostel sekä suomalainen Armas Otto Väisänen. Hornbostel oli teoreetikkona, tutkijana ja opettajana keskeisin globaalia vertailua hyödyntänyt ajattelija ennen etnomusikologian syntyä. Väisänen puolestaan tuotti&nbsp;mittavan määrän uutta tietoa tutkimalla uralilaisten kansojen musiikkiperinteitä.</p> Timo Leisiö Copyright (c) 2019-11-27 2019-11-27 31 9–36 9–36 10.23985/evk.83101 "Tekeeks se tuote täst maailmast paremman paikan" https://etnomusikologia.journal.fi/article/view/79375 <p>Artikkelini käsittelee musiikintekemiseen liittyvien, kaupallisuutta ja eettisyyttä koskevien erontekojen ilmenemistä suomalaisten vaihtoehtomuusikoiden puheessa. Selvitän, millaisia erontekoihin ja vastakkainasetteluihin liittyviä diskursseja muusikoiden puheesta löytyy ja millaiset piirteet ovat näille diskursseille tyypillisiä. Diskurssit määrittyvät kielen käytön kautta, ja haastateltavat käyttävät niitä sosiaalisen todellisuutensa muokkaamiseen. Diskurssien avulla muusikot myös erottavat itsensä niistä musiikillisista käytännöistä, joita he eivät koe omikseen.</p> <p>Havainnoin erontekoja diskurssianalyyttisellä tutkimusmenetelmällä viiden vaihtoehtomuusikon haastattelut sisältävästä aineistosta. Vaihtoehtomuusikolla tarkoitan muusikkoa, jonka musiikin julkaisijana on toiminut pienlevy-yhtiö. Pienlevy-yhtiötoiminta tapahtuu niin kutsuttujen kaupallisten suurlevy-yhtiöiden ulkopuolella, ja sitä pidetään alakulttuurisena äänitetuotannon kenttänä, jossa musiikinteon pääpainon ajatellaan olevan taloudellisten päämäärien sijaan taiteellisissa intresseissä. Muusikoiden yhtenäistä ryhmää hahmotetaan alakulttuurisen skenen käsitteen kautta, jossa alakulttuurin käsitteen erottautumiseen liittyvät näkökulmat yhdistyvät skenetutkimuksen ajatukseen siitä, kuinka skenessä toteutetaan tiettyjä musiikillisia käytäntöjä erottautumisen prosessein.</p> <p>Kaupallisuuden diskurssissa keskeistä on haastateltavien tekemän musiikin erottaminen kielteisestä kaupallisuudesta, jossa pyritään taloudelliseen menestykseen taiteellisen lopputuloksen kustannuksella. Haastateltavien puheessa kielteisestä kaupallisuudesta erottaudutaan omalla kaupallisuuden versiolla, jossa tuetaan riippumatonta ilmaisunvapautta. Eettisyyden diskurssi tukee tätä kaupallisuutta pyrkien siihen, että haastateltavien tekemä musiikki on tuotettu artistin taiteilijuutta ja yleisön tiedostavuutta kunnioittaen. Molemmat diskurssit sitoutuvat ajatukseen musiikin aitoudesta, joka liittyy taiteellisuuden ja kaupallisuuden väliseen vastakkainasetteluun ja on tärkeässä roolissa haastateltavien edustamassa, vaihtoehtoisen äänitetuotannon arvoihin nojaavassa musiikillisessa yhteisössä.</p> Oili Paaskoski Copyright (c) 2019-11-27 2019-11-27 31 37–62 37–62 10.23985/evk.79375 Sunrise Avenue ja aitouden kaipuu https://etnomusikologia.journal.fi/article/view/81271 <p>Autenttisuus on tutkimuksessa laajasti käsitelty aihe – jopa niin, että käsite tuntuu natisevan liitoksissaan yrittäessään kattaa näitä kaikkia lähestymistapoja. Populaarimusiikin tutkimuksessa käsite on ollut laajan keskustelun kohde, ja useimmiten nähty konstruktivistisesti, diskursiivisena tai performoituna ilmiönä. Käsitteellä on viitattu erilaisiin artistiin ja musiikkiin kohdistuviin odotuksiin, jotka usein nivoutuvat vilpittömyyden ja omaperäisyyden romanttiseen ideaaliin. Tässä artikkelissa esittelen aiempaa populaarimusiikin autenttisuustutkimusta ja pyrin synteesiin jo olemassa olevasta runsaasta tutkimuksesta ja diskursiivisista jaotteluista. Lisäksi ehdotan uusia teoreettisia ryhmittelyjä ja yhteenvetoja. Teoreettisen esittelyn ohella analysoin suomalaista Sunrise Avenue -yhtyettä käsitteleviä musiikkikritiikkejä, joiden tarkastelussa hyödynnän esiteltyjä teoreettisia malleja ja diskursseja. Sunrise Avenue -yhtyeen kritiikeissä rakentuvat diskurssit resonoivat aiemman keskustelun ja uusien jäsennysten kanssa painottaen muun muassa omaperäisyyden, vastarinnan, epäkaupallisuuden ja kohderyhmän autenttisuuden ihanteita.</p> Salli Anttonen Copyright (c) 2019-11-27 2019-11-27 31 63–88 63–88 10.23985/evk.81271 Keholla, mielellä, ruumiilla https://etnomusikologia.journal.fi/article/view/79454 <p>Suomalaisen klassisen ja pop/jazz-laulun laulunopetuksen tavat ovat kirjava joukko erilaisia perinteitä, näkemyksiä ja piileviä arvoja. Tässä artikkelissa syvennytään erityisesti laulajan instrumentiksi rakentuvaan kehoon liittyviin näkemyksiin, kehollisuuteen nivoutuviin tapoihin ja niitä ylläpitäviin arvoihin vallitsevassa laulunopetuksen käytännön tason kulttuurissa nykypäivän hyvinvointi- sekä kehollisuusdiskurssien viitekehyksissä. Artikkelissa pohditaan autoetnografisen tutkimusotteen valossa, millaista huomioarvoa kehollisuudelle annetaan ja millaisia asemointeja keho saa laulunopetuksen kontekstissa.</p> <p>Muistelupäiväkirjan sekä kirjoituspyynnöllä kerättyjen muistelukirjoitusten muodostama aineisto kertoo laulunopetuksen kentällä nousevan karkeasti jaotellen esiin kaksi toisistaan eroavaa pääsuuntausta, äänellis-esteettinen– ja kehollis-äänellinen suuntaus. Nämä opettamisen tavat arvottavat kehollisuutta laulunopetuksessa eri tavoin: yhtäällä keho asemoidaan aktiiviseksi, itsenään tärkeäksi toimijaksi, toisaalla se pelkistetään fyysisen ruumiin ulottuvuudeksi ja äänenkäytössä hyödynnettäväksi mekanistiseksi välineeksi. Artikkelissa tarkastellaan näiden suuntausten suhdetta fenomenologiseen näkemykseen ihmisestä kokonaisvaltaisesti kehollisena olentona.</p> Ida-Meri Havukainen Copyright (c) 2019-11-27 2019-11-27 31 89–111 89–111 10.23985/evk.79454 How the Concepts of Folk Music Emerge https://etnomusikologia.journal.fi/article/view/82716 <p>The article examines the terminology of folk/traditional music in the context of folk music festivals. The main research interest is in the development of the ethnomusicological vocabulary, especially in relation to contemporary folk music festivals. The research focuses on the author’s fieldwork materials from the Kaustinen Folk Music Festival in Finland and the Viljandi Folk Music Festival in Estonia during 2004–2018.</p> <p>The theoretical framework is based on academic approaches to folk/traditional music terminology in the European and American folkloristics and (ethno)musicology from the 18<sup>th</sup> century to the present day. The comparative analysis of fieldwork materials from the Estonia’s and Finland’s largest folk music festivals over the last 15 years indicates that the active role of folk music festivals generates new musical genres and relevant vocabulary.</p> Helen Kõmmus Copyright (c) 2019-11-27 2019-11-27 31 112–142 112–142 10.23985/evk.82716 1800-luvun sointikuva ja populaarimusiikki https://etnomusikologia.journal.fi/article/view/86179 <p>Artikkelissa hahmotetaan populaarimusiikin äänimaiseman kehityksen pääpiirteet 1800-luvun puolivälistä 1900-luvun alkuvuosikymmenille. Keskeiset muutokset koskivat äänenvoimakkuuden kasvua, laulullisuuden esiinmarssia, paksumpaa sointia ja kirkkaiden äänien korostumista. Lisäksi pyrkimys painottaa tunnetiloja johti niin sanotun romanttisen intonaation yleistymiseen. 1800-luvun uudet soinnilliset ihanteet syntyivät laajalla rintamalla, ja uudet periaatteet omaksuttiin genrerajojen yli. Esimerkiksi muutos vibraton käytössä koski 1900-luvun alussa yhtä hyvin taidesoittoa kuin populaarimusiikkia. Artikkeli tarjoaa metodologisia lähtökohtia sointikuvan muutoksen analyysille.</p> Vesa Kurkela Copyright (c) 2019-11-27 2019-11-27 31 143–166 143–166 10.23985/evk.86179 Livemusiikki ja medioitu musiikki saundintutkimuksen kohteena https://etnomusikologia.journal.fi/article/view/86176 <p>Artikkelissa arvioidaan kirjoittajan aiempaa tekstiä, joka ilmestyi <em class="">Etnomusikologian vuosikirjassa</em> 1999. Alkuperäisen kirjoituksen havaintoja sointikuvan historiallisesta muutoksesta oli myöhemmin mukana Vesa Kurkelan ja Pekka Jalkasen teoksessa <em class="">Suomen musiikin historia – Populaarimusiikki</em>, joka ilmestyi 2003 ja sai paljon huomiota. Saundintutkimuksen herätyshuudoksi tarkoitettu artikkeli ei kuitenkaan täyttänyt tehtäväänsä, sillä aihe on edelleen musiikintutkimuksen marginaalissa. Aihepiiriin liittyvässä historiatutkimuksessa tulisi jatkossa enemmän huomioida kansalliset rajat ylittäviä piirteitä ja teknologian kehitystä. Lisäksi yhden lajityypin sointikuvan sijasta olisi mielekkäämpää tarkastella laajemmin esityskäytäntöjen ja medioituneen musiikin välisiä eroja ja yhtäläisyyksiä.</p> Vesa Kurkela Copyright (c) 2019-11-27 2019-11-27 31 167–173 167–173 10.23985/evk.86176