Femcees Finland, NiceRap ja vastatilojen voima
Suomiräpin naisten vertaisverkostojen historiaa
DOI:
https://doi.org/10.23985/evk.103019Avainsanat:
feminismi, hiphop, naiset, suomirap, verkostotAbstrakti
Artikkelissa kartoitetaan suomalaisten räppäävien naisten verkostotoimintaa ja sen feministisiä piirteitä 2000- ja 2010-luvuilla. Käsittelyssä ovat erityisesti naistoimijoita koonnut Femcees Finland -verkosto sekä naisia ja sukupuolivähemmistöjä varten perustettu NiceRap-verkosto. Artikkelissa syvennytään näiden verkostojen toimintaan ja perustamisen taustoihin sisällönanalyysin ja diskurssianalyysin avulla. Artikkelin aineisto koostuu Femcees Finlandin perustajajäsenen rap-artisti Yavisin ja NiceRap-ryhmän perustajan rap-artisti Mon-Salan haastatteluista, verkostoihin liittyvistä media-artikkeleista sekä erilaisista verkkoaineistoista.
Artikkelissa esitetään, että verkostojen toiminta rakentaa feminististä diskurssia naisten omista verkostoista tasa-arvoa edistävinä vastatiloina miesvaltaisessa hiphop-kulttuurissa. Verkosto- ja vertaistoimintaa on aiemmassa tutkimuksessa hahmoteltu erityisesti erilaisiin vähemmistöihin kuuluvien henkilöiden ryhmäytymiselle tyypillisenä toimintana, johon kuuluvat esimerkiksi niin sanotut turvallisemmat tilat tai separatistiset vastatilat (counterspace). Tarkentamalla naistoimijoiden verkostotoimintaan artikkeli kartoittaa tutkimuksessa piiloon jäänyttä musiikinhistoriaa, verkostotoiminnan sosiaalista merkitystä vähemmistöille ja sitä, miten rap-kentällä negatiiviseksi asiaksi mielletty naiseus voidaan muuttaa positiiviseksi voimavaraksi. Artikkelin johtopäätös on, että naistoimijoiden vähäisyyden ja verkostotoiminnan tarpeen taustalla ovat systemaattinen toiseuttaminen miesvaltaisella alalla, kuten artistien tarkastelu ensisijaisesti sukupuolensa, ei osaamisensa kautta.
Artikkeli on ensimmäinen akateeminen tutkimus suomalaisten räppäävien naisten historiasta ja verkostotoiminnasta ja aiheeltaan ajankohtainen: vaikka nais- sekä sukupuolivähemmistöihin kuuluvia toimijoita on suomiräpissä ollut määrällisesti vähemmän kuin miehiä, on varsinkin viime vuosina noussut esiin kymmenittäin uusia tekijöitä samalla, kun suomirap on muodostunut joillain mittareilla Suomen suosituimmaksi genreksi.
Lähdeviitteet
Bissonette, Danielle & Dawn M Szymanski (2019) ”Minority Stress and LGBQ College Students’ Depression: Roles of Peer Group and Involvement.” Psychology of sexual orientation and gender diversity 6:3, 308–317. https://doi.org/10.1037/sgd0000332
Bowers, Jane & Judith Tick (1986) Women Making Music: The Western Art Tradition, 1150–1950. Urbana: University of Illinois Press.
Browne, Kath (2009) ”Womyns Separatist Spaces: Rethinking Spaces of Difference and Exclusion”. Transactions - Institute of British Geographers (1965) 34:4, 541–556. https://doi.org/10.1111/j.1475-5661.2009.00361.x
Dankić, Andrea (2019) Att göra hiphop. En studie av musikpraktiker och sociala positioner. Väitöskirja. Tukholman yliopisto. Malmö: Universus Academic Press.
Durham, Aisha & Brittney C. Cooper & Susana M. Morris (2013) ”The Stage Hip-Hop Feminism Built: A New Directions Essay”. Signs: Journal of Women in Culture and Society 38 (3), 721–737. https://doi.org/10.1086/668843
Fairclough, Norman (2000) Discourse and Social Change. Cambridge: Polity Press.
Guevara, Nancy (1996 [1987]) ”Women Writin’ Rappin’ Breaking”. Droppin’ Science: Critical Essays on Rap Music and Hip Hop Culture. Toim. Perkins, William Eric. Philadelphia: Temple University Press, 49–62. (Alkup. julkaisu The Year Left II, Toward a Rainbow Socialism: Essays on Race, Ethnicity, Class and Gender. Toim. Davis, Mike & Manning Marable & Fred Pfeil & Michael Sprinker. Verso: New York.)
Harrison, Anthony Kwame (2015) ”Hip-hop and racial identification: an (auto)ethnographic perspective”. The Cambridge Companion to Hip-Hop. Toim. Justin Williams. Cambridge: Cambridge University Press, 152–167. https://doi.org/10.1017/CCO9781139775298.014
Horn, Nora (2021) ”Toistemme onnen sepät – Yhteistyön ja verkostojen merkitys naispuolisille tekijöille”. Kuka kuuluu? Kirjoituksia hiphopista ja feminismistä. Toim. Inka Rantakallio & Heini Strand. Helsinki: Kosmos, 234–235.
Järvinen, Johanna (2019) Suomiräpin ainokaiset: millä tavoin naispuoliset räppärit kokevat naiseutensa vaikuttavan heidän toimintaansa suomalaisessa rap-skenessä? Painamaton pro gradu. Sosiologia, Jyväskylän yliopisto. Saatavilla https://jyx.jyu.fi/bitstream/handle/123456789/65456/URN%3aNBN%3afi%3ajyu-201909094055.pdf (luettu 28.2.2021).
Internet Archive. About. https://archive.org/about/ (luettu 18.3.2021).
Kehrer, Lauron Jockwig (2017) Beyond Beyoncé: Intersections of Race, Gender, and Sexuality in Contemporary American Hip-Hop ca. 2010–2016. Väitöskirja. Rochester, NY: University of Rochester.
Keyes, Cheryl (2002) Rap Music and Street Consciousness. Urbana and Chicago: University of Illinois Press.
Koivisto, Nuppu (2020) ”Kansanlauluja vai kupletteja? Naisten lauluyhtyeet Suomessa 1890-luvulla”. Musiikki ja merkityksenanto. Juhlakirja Susanna Välimäelle. Toim. Sini Mononen, Janne Palkisto & Inka Rantakallio. Helsinki: Tutkimusyhdistys Suoni ry, 63–84.
Kärjä, Antti Ville (2019) Alkusoittoja. Musiikin moninaiset menneisyydet monikulttuurisessa Suomessa. Helsinki: Suomen etnomusikologinen seura & Musiikkiarkisto.
Merriam-Webster. Manifesto. https://www.merriam-webster.com/dictionary/manifesto (luettu 27.2.2021).
Meyer, Ilan H. (2003) ”Prejudice, Social Stress, and Mental Health in Lesbian, Gay, and Bisexual Populations: Conceptual Issues and Research Evidence”. Psychological bulletin 129:5, 674–697. https://doi.org/10.1037/0033-2909.129.5.674
Miettinen, Karri & Esa Salminen (2019) 13 kertaa kovempi – Räppärin käsikirja. Helsinki: Like.
Mikkonen, Jani (2004) Riimi riimistä: suomalaisen hiphop-musiikin nousu ja uho. Helsinki: Otava.
Mitchell, Tony (toim.) (2001) Global Noise: Rap and Hip-Hop Outside the USA. Middletown, Conn.: Wesleyan University Press.
Moisala, Pirkko (1994) ”Musiikki sukupuolen kautta tulkittuna – esimerkkejä sukupuolistavasta musiikintutkimuksesta”. Musiikki 3, 246–277.
Morgan, Joan (1999) When Chickenheads Come Home to Roost: My Life as a Hip-hop Feminist. New York: Simon & Schuster. https://doi.org/10.1215/9780822392125
Morgan, Marcyliena (2009) The Real Hiphop: Battling for Knowledge, Power, and Respect in the LA Underground. Durham/London: Duke University Press.
Määttänen, Juuso & Salminen, Juho (2019) ”Vuosikymmenen suurimmat hitit”. Helsingin Sanomat 29.12.2019. https://www.hs.fi/kulttuuri/art-2000006356553.html (luettu 28.1.2021).
Ong, Maria & Janet M. Smith & Lily T. Ko (2018) ”Counterspaces for Women of Color in STEM Higher Education: Marginal and Central Spaces for Persistence and Success”. Journal of research in science teaching 55:2, 206–245. https://doi.org/10.1002/tea.21417
Peña, Manuel (2012) American Mythologies: Semiological Sketches. London: Routledge.
Peoples, Whitney A. (2007)” ’Under Construction’: Identifying Foundations of Hip-Hop Feminism and Exploring Bridges between Black Second-Wave and Hip-Hop Feminisms” Meridians: Feminism, Race, Transnationalism, 8:1, 19–52. https://doi.org/10.2979/MER.2007.8.1.19
Pough, Gwendolyn D. (2004) Check It While I Wreck It: Black Womanhood, Hip Hop Culture, and the Public Sphere. Boston: Northeastern University Press.
Pough, Gwendolyn & Elaine Richardson & Aisha Durham & Rachel Raimist (toim.) (2007) Homegirls Make Some Noise: Hip Hop Feminism Anthology. Mira Loma, CA: Parker Publishing.
Rantakallio, Inka (2019a) ”Uskonto ja henkisyys suomalaisessa rap-musiikissa”. Hiphop Suomessa. Puheenvuoroja tutkijoilta ja tekijöiltä. Toim. Venla Sykäri, Inka Rantakallio, Elina Westinen & Dragana Cvetanović. Helsinki: Nuorisotutkimusseura, 212–233.
Rantakallio, Inka (2019b) New Spirituality, Atheism, and Authenticity in Finnish Underground Rap. Annales Universitatis Turkuensis. Väitöskirja. Turku: Turun yliopisto.
Rantakallio, Inka (2013). ”Muslimhiphop.com: Constructing Muslim Hip Hop Identities on the Internet”. Cyber Orient, Vol. 7:2. 8–41. https://doi.org/10.1002/j.cyo2.20130702.0002
Rantakallio, Inka & Heini Strand (toim.)(2021). Kuka kuuluu? Kirjoituksia hiphopista ja feminismistä. Helsinki: Kosmos.
Rantanen, Saijaleena (2018) ”Tutkija historiankertojana – Kenen musiikista kirjoitamme?” Musiikki muutosvoimana. Aktivistisen musiikintutkimuksen manifesti. Toim. Sini Mononen & Susanna Välimäki. Helsinki: Tutkimusyhdistys Suoni ry, 74–88.
Rauhalammi, Iida (2018) ”Suuri yleisö ajattelee, että naisten tekemä musiikki on naisille – Dreamgirls haluaa muuttaa musiikkialan rakenteita”. Yle.fi 26.10.2018. https://yle.fi/aihe/artikkeli/2018/10/26/ei-voi-verrata-mihinkaan-suomirap-showhun-dreamgirls-saa-yleison-itkemaan-ja (luettu 27.1.2021).
Raivio, Ilona (2017) Datajournalismin soveltaminen. Seksismi suomalaisissa hiphop-sanoituksissa. Painamaton opinnäyte, Elokuvan ja television koulutusohjelma, Metropolia. Saatavilla https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/130897/raivio_ilona.pdf (luettu 28.2.2021).
Rose, Tricia (2008) Hip Hop Wars: What We Talk About When We Talk About Hip Hop – And Why It Matters. New York: Basic Civitas Books.
Rose, Tricia (1994) Black Noise: Rap Music and Black Culture in Contemporary America. Hanover (N.H.): Wesleyan U.P.
Ruohonen, Kirsikka (2021) ”Paha Narttu – Cool girlistä suomiräpin subjektiksi”. Kuka kuuluu? Kirjoituksia hiphopista ja feminismistä. Toim. Inka Rantakallio & Heini Strand. Helsinki: Kosmos, 195–203.
Ruohonen, Kirsikka & Nora Horn (2019) ”Hei jäbä veti hyvin!’ – naisverkostojen tärkeydestä”. Hiphop Suomessa. Puheenvuoroja tutkijoilta ja tekijöiltä. Toim. Venla Sykäri, Inka Rantakallio, Elina Westinen & Dragana Cvetanović. Helsinki: Nuorisotutkimusseura, 270–280.
Sköld, David & Alf Rehn (2007) ”Makin’ It, by Keeping It Real. Street Talk, Rap Music, and the Forgotten Entrepreneurship From ’the ’Hood’”. Group & Organization Management 32:1, 50–78. https://doi.org/10.1177/1059601106294487
Strand, Heini (2019) Hyvä verse – Suomiräpin naiset. Helsinki: Into.
Suoranta, Juha & Sanna Ryynänen (2016) Taisteleva tutkimus. 2. päivitetty painos. Helsinki: Into.
Sykäri, Venla & Inka Rantakallio & Elina Westinen & Dragana Cvetanović (2019) ”Johdanto: Hiphop Suomessa 35 vuotta”. Hiphop Suomessa. Puheenvuoroja tutkijoilta ja tekijöiltä. Toim. Venla Sykäri, Inka Rantakallio, Elina Westinen & Dragana Cvetanović. Helsinki: Nuorisotutkimusseura, 7–32.
The Roestone Collective (2014) ”Safe Space: Towards a Reconceptualization”. Antipode 46:5, 1346–1365. https://doi.org/10.1111/anti.12089
Tuomi, Jouni & Sarajärvi, Anneli (2009) Laadullinen tutkimus ja sisällönanalyysi. Helsinki: Tammi.
Välimäki, Susanna (2019) ”Ympäristökriittinen suomi- ja saameräppi – Paleface, Áilu Valle ja Terttu Järvelä”. Hiphop Suomessa: puheenvuoroja tutkijoilta ja tekijöiltä. Toim. Venla Sykäri & Inka Rantakallio & Elina Westinen & Dragana Cvetanović. Helsinki: Nuorisotutkimusseura, 182–211.
Westinen, Elina (2019) ”Kuulumisen ja etnisyyden neuvottelua monimuotoisessa suomiräpissä”. Hiphop Suomessa: puheenvuoroja tutkijoilta ja tekijöiltä. Toim.
Venla Sykäri & Inka Rantakallio & Elina Westinen & Dragana Cvetanović. Helsinki: Nuorisotutkimusseura, 232–267.
