Kirjaudu sisään tai Rekisteröidy lähettääksesi käsikirjoituksen.

Kirjoittajan ohjeet

Toimitus- ja julkaisuprosessin sujuvuutta ajatellen on tärkeää, että seuraavia kirjoitusohjeita noudatetaan tarkasti käsikirjoitusta kirjoitettaessa ja muokattaessa. Artikkelikäsikirjoitus tai muokattu versio voidaan palauttaa kirjoittajalle korjattavaksi ennen sen eteenpäin lähettämistä, jos kirjoitusohjeita ei ole noudatettu. Etnomusikologian vuosikirja on saanut Tieteellisten seurain valtuuskunnan rekisteröimän kansallisen vertaisarviointitunnuksen ja sitoutunut noudattamaan tunnuksen käytölle asetettuja ehtoja. Lisätietoja: http://www.tsv.fi/fi/palvelut/tunnus

Julkaisuprosessi

Vuosikirjaan lähetettävien käsikirjoitusten viimeinen jättöpäivä on tammi–helmikuussa. Tarkempi päivämäärä ilmoitetaan artikkelikutsussa, joka julkaistaan marraskuun alussa. Artikkelikäsikirjoituksen saavuttua vuosikirjan toimittajat päättävät, lähetetäänkö teksti sellaisenaan asiantuntijalausuntokierrokselle vai palautetaanko se vielä muokattavaksi kirjoittajalle. Kun käsikirjoitus on valmis asiantuntijakierrokselle, teksti lähetetään anonyyminä kahdelle vertaisarvioijalle, jotka kirjoittavat anonyymisti ja toisistaan riippumatta kirjallisen palautteen artikkelista. Lausunnoissaan asiantuntijat kiinnittävät huomiota mm. aiheen ajankohtaisuuteen ja asemaan suomalaisen musiikintutkimuksen kentällä, lähestymistavan mielekkyyteen ja sen perusteluihin, argumentaation ja aiheen käsittelyn johdonmukaisuuteen sekä kielen selkeyteen. Asiantuntijat voivat ehdottaa artikkelin julkaisemista sellaisenaan, julkaisemista vähäisin muutoksin tai julkaisematta jättämistä.
Toimittajien kommentit ja asiantuntijoiden lausunnot lähetetään kirjoittajille, jonka jälkeen kirjoittajat muokkaavat tekstiään julkaistavaan muotoon esitettyjen kommenttien mukaisesti. Mikäli kirjoittaja ei tee jotakin ehdotettua muutosta, tulee valinta perustella. Sisällöllisesti lopulliseen muotoon työstetty taittovalmis versio lähetetään toimittajille. Kuvat, taulukot ja muu audiovisuaalinen materiaali lähetetään erillisinä liitteinä.
Etnomusikologian vuosikirja taitetaan syksyn aikana. Kirjoittajat saavat oikolukea taittoversion ennen lopullista julkaisemista. Oikolukuvaiheessa tekstiin ei enää tehdä sisällöllisiä muutoksia. Oikoluvussa on tarkoitus tarkistaa vain taitto, kuvien, taulukoiden ja nuottiesimerkkien sijoittelu, oikeinkirjoitus, tavutus, kursivointi yms.
Vuosikirja julkaistaan avoimella OJS-verkkoalustalla joulukuussa.

Tekstin muotoilu

Julkaistavien artikkelien ohjepituus on 20–30 standardiliuskaa eli 40 000–60 000 merkkiä (sis. välilyönnit). Käsikirjoituksissa käytetään seuraavia asetuksia: kirjasin Times New Roman, pistekoko 12, marginaalit joka suuntaan 3 cm, riviväli 1,5. Kaikki teksti kirjoitetaan samalla pistekoolla ja tekstityypillä. Artikkeliehdotus ladataan OJS-järjestelmään doc- tai docx-tiedostona. Lähetyslomakkeeseen tulee lisätä myös artikkelin abstrakti (enintään 300 sanaa) ja asiasanoja tietokantaluokittelua varten. 
Artikkelikäsikirjoituksen ensimmäisellä rivillä on artikkelin otsikko, toiselta riviltä alkaa mahdollinen alaotsikko. (Taittoversiossa ensimmäisellä rivillä on kirjoittajan nimi, mutta se jätetään käsikirjoituksesta pois anonymiteettiin perustuvan vertaisarvioinnin vuoksi.) Johdanto tai Taustaa -otsikoita pääotsikon ja mahdollisen alaotsikon jälkeen tulee välttää, artikkeli alkaa aina jonkinlaisella johdannolla. Etnomusikologian vuosikirjassa käytetään vain yhtä väliotsikkotasoa. Väliotsikoita ei numeroida, eikä niiden perään laiteta pistettä. Väliotsikot erotetaan tekstistä yhdellä tyhjällä rivillä. Kaikki otsikot, myös artikkelin nimi, kirjoitetaan samalla pistekoolla kuin muu teksti. Taittovaiheessa taittaja muokkaa otsikoiden kirjasintyypit (älä myöskään käytä otsikoissa SUURAAKKOSIA vaikka varsinaisessa julkaisussa otsikot niillä olisikin).
Kappaleet erotetaan toisistaan ja otsikoista yhdellä tyhjällä rivillä. Kappaleiden alkuun ei tehdä ensimmäisen rivin sisennystä. Tekstiä ei tule tavuttaa. Rivinvaihtoja voi tehdä enter-näppäimellä vain kappaleiden välissä ja otsikoiden jälkeen. Kaikkien välimerkkien, kuten pisteiden, pilkkujen, kysymys- ja huutomerkkien perään tulee vain yksi välilyönti.
Leipätekstissä lyhenteiden käyttöä pääsääntöisesti vältetään, ja kaikki sanat pyritään kirjoittamaan auki. Ei siis esim. vaan esimerkiksi eikä ns. vaan niin sanottu. Lähdeviitteissä ja alaviitteissä sekä lyhyissä sulkumerkkeihin sijoitetuissa selvennyksissä voidaan lyhenteitä tarvittaessa käyttää. Tekstiä ei muotoilla lukuun ottamatta kursivoinnin käyttöä, ja sitäkin on käytettävä harkiten. Kursivointia käytetään lehtien ja teosten nimissä (Helsingin SanomatTuntematon sotilas), ja sitä voidaan käyttää myös silloin, kun jokin keskeinen termi mainitaan tekstissä ensimmäisen kerran. Henkilöiden nimiä ei tule korostaa kursiivilla.
Mikäli teksti sisältää erikoismerkkejä (esim. suomalaiseen aakkosiin kuulumattomia merkkejä), tulee tästä ilmoittaa aineistoa toimitettaessa. On myös syytä varautua siihen, että tekstin taitto vaatii lisää aikaa ja erityisen tarkkaa oikolukua.
Etnomusikologian vuosikirjassa vältetään alaviitteiden käyttöä. Loppuviitteitä ei käytetä. Teksti on pyrittävä kirjoittamaan ilman liiallisia selittäviä kommentteja. Yleisperiaatteena voidaan pitää, että tärkeät asiat käsitellään tekstissä ja epäolennaiset seikat jätetään artikkelista kokonaan pois. Joissakin tapauksissa voi kuitenkin olla perusteltua sijoittaa käytännön yksityiskohtia selventäviä seikkoja alaviitteisiin (esim. kiitokset artikkelin syntyyn myötävaikuttaneille ihmisille tai selitys mihin projektiin artikkelityö liittyy).
Yhdysmerkin (-) ja ajatusviivan (–) käyttö on erotettava toisistaan. Ajatusviivaa (–) käytetään paitsi lauseen sisällä ajatusviivana, niin myös ääriarvoja, rajapaikkoja tms. osoittavien numeroiden ja sanojen välissä (sivut 178–180, vuosina 1963–1970, taivas–maa-jako). Ajatusviiva kirjoitetaan Word-ohjelmassa esim. käyttämällä ctrl-näppäintä ja miinus-merkin näppäintä. Word-automatiikan yhdysviivan paikalle tarjoama ajatusviiva muutetaan yhdysviivaksi painamalla ctrl-näppäintä ja z-kirjainta.
Artikkelissa on hyvä mainita tekstissä esiintyvien henkilöiden epiteetit mainittaessa heidät ensimmäisen kerran. Etnomusikologian vuosikirjassa on viitattu niin musiikkitieteilijöiden, sosiologien, neurologien kuin kasvatustieteilijöidenkin teksteihin, eikä lukijan voi olettaa tuntevan kaikkien alojen tutkijoita.

Lähdeviitteiden merkitseminen tekstiin

Lähdeviitteet merkitään tekstin sisälle sulkeisiin (Peltonen 1996: 31–36). Lähdeviitteessä ilmoitetaan kirjoittajan sukunimi, teoksen painovuosi ja sivunumerot joihin viitataan (erotettuna kaksoispisteellä). Jos lähteessä on kaksi kirjoittajaa, käytetään muotoa: (McCulloch & Richardson 2000: 120–129). Jos kirjoittajia on enemmän kuin kaksi, viitteen muotona on: (Syrjäläinen ym. 2006: 13–15). Useampaan teokseen viitattaessa teokset erotetaan toisistaan puolipisteellä (Peltonen 1996: 31–36; McCulloch & Richardson 2000: 120–129). Jos viitataan tekstiin, joka on alun perin julkaistu huomattavasti käytettyä versiota aikaisemmin, on hyvä liittää lähdeviitteeseen alkuperäinen julkaisuvuosi hakasulkeissa käytetyn julkaisun julkaisuvuoden jälkeen (Adorno & Horkheimer 1979 [1944]).
Jos lähdetekstin, esim. lehtiartikkelin, kirjoittaja ei ole tiedossa voidaan lähdeviitteeseen kirjoittaa julkaisun nimi ja julkaisuajankohta (Ilmajoki Lehti 18.3.1982). Koko kappaleeseen liittyvä lähdeviittaus ilmaistaan sijoittamalla viite kappaleen päättävän pisteen jälkeen. Tällöin lähdeviitteen sulkeiden sisään kirjoitetaan piste. (Aropaltio 2000: 116–118.) Jos lähdeviite kohdistuu useampaan kuin yhteen virkkeeseen voidaan myös käyttää lähdeviitettä, jossa sulkeiden sisään kirjoitetaan piste. On kuitenkin tärkeää että tekstistä selviää tarkasti mihin tekstissä esitettyyn asiaan viite kohdistuu. ”Ibid.”, ”mts.”, ”emt.”, ”et al.” tai muita vastaavia merkintöjä ei saa käyttää.  Arkistolähteisiin viitattaessa viitteet merkitään arkistointitunnuksen mukaan. Esimerkiksi valokuvista (Kper Teuva/0299) ja äänitteistä (Kper A-K 1123).
Haastattelut tulee merkitä kirjallisuusviitteiden tapaan sulkuihin, mutta niin että haastatteluvuoden eteen kirjoitetaan h (Virtanen h2010) tai mikäli haastateltavan nimeä ei haluta tai ole lupa käyttää, esimerkiksi käyttämällä H-tunnistetta sekä mahdollista järjestysnumeroa (H1 2010).
Tekstiin sijoitetussa internet-lähdeviitteessä ei tule käyttää koko URL-osoitetta vaan kirjoittajan nimeä ja vuosilukua tai internetsivun nimeä tai otsikkoa. Esimerkiksi viite Cheekin kiertuepäivämäärätiedotteen verkkosivulle voi olla muotoa (Cheek 2015) ja lähdeluetteloon merkittävä teksti muotoa: Cheek (2015) ”Alpha Omega Tour 2016” http://www.liigamusic.com/#tour (luettu 10.10.2015).

Lainaukset

Kaikki yli kolmen rivin mittaiset lainaukset erotetaan muusta tekstistä tyhjällä rivillä, ja ne sisennetään omaksi kappaleekseen ilman lainausmerkkejä. Kappaleen sisällä olevissa lyhyissä lainauksissa käytetään lainausmerkkejä. Vieraskieliset lainaukset käännetään artikkelin kielen mukaiseksi (suomeksi, ruotsiksi tai englanniksi), eikä alkukielistä lainausta liitetä artikkeliin. Poikkeuksen muodostavat laulujen sanoitukset, jotka voidaan tarvittaessa liittää tekstiin sekä alkuperäiskielellä että käännöksinä. Lainauksen kääntäjä tulisi ilmoittaa artikkelissa, jos kyseessä ei ole käännetty julkaisu (jonka kääntäjä ilmoitetaan lähdeluettelossa).
Lainaus- ja puolilainausmerkit (heittomerkit) kirjoitetaan suomalaisittain: ”xx”, ’x’. Mikäli tekstiin on sijoitettu lainaus, jonka originaaliversioon sisältyy lainausmerkit, merkitään lainaus artikkelitekstissä lainausmerkein ja lainauksessa esiintyvät lainausmerkit muutetaan puolilainausmerkeiksi: ”esimerkiksi ’tällä’ tavalla”. Mikäli lainauksesta on jätetty katkelmia pois, merkitään poistot kahdella yhdysviivalla, jotka erotetaan välilyönnillä (esim. ”merkitään nämä poistot - - välilyönnillä”). Poistot merkitään myös pisteen eteen lainausmerkkien sisällä. Lainausten alussa ei poistoa yleensä ole tarvetta merkitä. Mikäli lainauksessa on muutettu kirjasintyyppiä tai sijamuotoja tai siihen on lisätty selvennyksiä, muutetut kohdat sijoitetaan hakasulkeisiin (esim. ”[m]ikäli lainau[s] on [epätäydellinen]”).

Kuvat, taulukot, nuottiesimerkit

Materiaali ladataan OJS-alustalle erillisinä liitetiedostoina. Artikkeliin liitetty kuvamateriaali, nuottiesimerkit, laulujen sanoitukset jne. tulee analysoida tekstissä, niitä siis ei tule käyttää pelkästään kuvituksena tekemässä artikkelista mielenkiintoisemman näköisen. Kirjoittajan on itse hoidettava kuviin jne. liittyvät tekijänoikeus- tai julkaisusopimukset ja mahdolliset tekijänoikeuskorvaukset. Kuvien tulee olla resoluutioltaan painokelpoisia jpg-, bmp-, tai tiff- tiedostoja, mielellään 300 dpi. Kuvan maksimikoko on lopullisessa julkaisussa 13 cm x 19 cm.
Kuvamateriaalit numeroidaan siten, että jokaisella materiaalityypillä (kuvat, taulukot, nuottiesimerkit jne.) on oma juokseva numerointinsa. Viittaus kuvamateriaaliin kirjoitetaan kyseiseen tekstin kohtaan suluissa pienellä alkukirjaimella (kuva 1) (taulukko 3) (nuottiesimerkki 4). Taitossa kuvat, taulukot ja nuottiesimerkit pyritään sijoittamaan kappaleiden väliin mahdollisimman lähelle kohtaa, jossa materiaali analysoidaan, mutta kuitenkin niin, että edellisen sivun loppuun ei jää tarpeetonta tyhjää tilaa. Käsikirjoituksessa kuvan, taulukon tai nuottiesimerkin seliteteksti kirjoitetaan sen kappaleen jälkeen, jossa kyseistä materiaalia analysoidaan.
Selitetekstit kirjoitetaan samalla fonttikoolla (12 pistekoko Times New Roman) kuin koko muukin teksti. Seliteteksti alkaa aina kulmasululla ja päättyy kulmasulkuun: <Kuva 1: When I Grow Up -video Kids Top 20 -listalla 5.10.2008.>.
Taulukot tehdään tekstinkäsittelyeditorin taulukkotyökaluin tai erillisinä excel-tiedostoina, jotta niitä voidaan taiton yhteydessä tarpeen mukaan joustavasti muotoilla. Missään tapauksessa niitä ei tule tehdä välilyöntinäppäintä apuna käyttäen.

Lähdeluettelo 

Lähdeluetteloon merkitään kaikki artikkelissa käytetyt lähteet, eikä luetteloon merkitä muita kuin artikkelissa käytettyjä lähteitä. Lähteet ryhmitellään tutkimusaineistoon (esim. arkistolähteet, haastattelut, äänitteet) ja tutkimuskirjallisuuteen, mikäli se aiheen ja lähdemateriaalin kannalta on mielekästä. Muussa tapauksessa artikkelissa voi olla pelkästään kirjallisuusluettelo. Tekstit, joiden tekijä ei ilmene originaalissa, voidaan luetteloida julkaisun nimen ja julkaisupäivämäärän mukaisesti.

Tutkimusaineisto

Tutkimusaineisto tulee pääsääntöisesti luokitella materiaalityypin mukaan (arkistolähteet, sanomalehdet, äänitteet, haastattelut jne. oman alaotsikon alle). Arkistolähteet tulee pääsääntöisesti luokitella arkistokohtaisesti. Tarvittaessa tekstissä voidaan viitata arkistoihin lyhenteitä käyttäen mutta lyhenteet tulee selventää lähdeluettelossa. Mikäli lähde ei ole kaupallinen julkaisu, tulee lähdeluettelossa mainita missä lähde säilytetään.

Arkistolähteet
Kansanperinteen arkisto, Yhteiskunta- ja kulttuuritieteiden yksikkö, Tampereen yliopisto.

Valokuvat 
Kper Teuva/0299. Perttulan talon vanha pukinsarvi. Teuva 15.5.1953. Kuva: Erkki Ala-Könni.

Äänitteet
Kper A-K 1123. Pelagea Kuljukka. Kiuruvesi 15.5.1966. Nauhoittaja: Erkki Ala-Könni.

Sanomalehdet 
Donovan, Patrick (2007) “The day the music in nightclubs got dearer”. The Age, 11.7.2007. http://www.theage.com.au/news/entertainment/latest-dance-hit-doofdoofdoof-kerching/2007/07/10/1183833519305.html (luettu 15.1.2015).
Helsingin Sanomat 13.2.1975. ”Matti Meikäläinen” (nekrologi).
Hufvudstadsbladet 3.5.1957. ”Grammofonskivor”.

Äänitejulkaisut
Arkistojen aarteita (1970) Useita artisteja. Scandia SLP 541.
Koivuniemi, Paula (1982) Aikuinen nainen. Polydor 2055102.
Mårtenson, Lasse (2002 [1982]) ”Morgondimma” (Lasse Mårtenson & Lars Huldén). Lasse Mårtenson på svenska. Mårtensong MSCD 2.

Nuottijulkaisut
Kari, Virpi (toim.) (2007) Lasse Mårtenson: Lauluja, pianokappaleita, jazzmessusävelmiä, iskelmiä. Helsinki: F-Kustannus.
Melartin, Erkki (2003) Aino. Oopperan pianopartituuri. Helsinki: Fennica Gehrman Oy.

Haastattelut
Rankaviita, Erkki (h2001) Karijoki 29.4.2001. Haastattelija Tuuli Talvitie. Haastattelunauha tutkijan hallussa. Kopio nauhasta Tampereen yliopiston Kansanperinteen arkistossa tunnuksella Y/11160.
Talvitie-Kella, Tuuli (h2002) Sähköpostihaastattelu. Haastattelija Maija Lahti. Kysymyslista lähetty 18.12.2002, vastaus saatu 22.12.2002. Haastattelu tutkijan hallussa.
H1 (2008) Lohja 30.4.2008. Haastattelija Antti-Ville Kärjä. Minidisc-tallenne tutkijan hallussa.

Kirjallisuus 

Kirjallisuus luetteloidaan kirjoittajan sukunimen mukaisesti aakkosjärjestykseen. Kirjoista mainitaan kustannuspaikka (kustantajan kotipaikka, ei painopaikka). Jos teoksessa mainitaan useampia paikkakuntia kustantajan yhteydessä, kustannuspaikka on ensimmäisenä mainittu paikkakunta; muita ei tarvitse laittaa lähdeluetteloon. Jos viitataan tekstiin, joka on alun perin julkaistu huomattavasti käytettyä versiota aikaisemmin, on hyvä liittää lähdeviitteeseen alkuperäinen julkaisuvuosi hakasulkeissa käytetyn julkaisun julkaisuvuoden jälkeen. Kääntäjä merkitään teoksen nimen ja kustannuspaikan välissä. HUOM: jos sähköisellä julkaisulla on DOI-koodi, koodi tulee merkitä lähdeluetteloon.

Monografiat
Lilliestam, Lars (1998) Svensk Rock. Musik, lyrik, historik. Göteborg: Bo Ejeby Förlag.
Bourdieu, Pierre (1998 [1994]) Järjen käytännöllisyys. Suom. Mika Siimes. Tampere: Vastapaino.
Adorno, Theodor & Horkheimer, Max (1979 [1944]) Dialectic of Enlightenment. Engl. John Cumming. London: Verso.

Toimitetut teokset
Lundberg, Dan & Ternhag, Gunnar (toim.) (2000) The Musician in Focus: Individual Perspectives in Nordic Ethnomusicology. Stockholm: Kungliga Musikaliska Akademin.

Artikkelit teoksessa
Sarjala, Jukka (2003) ”Musiikinhistoria”. Johdatus musiikintutkimukseen. Toim. Tuomas Eerola, Jukka Louhivuori & Pirkko Moisala. Acta Musicologica Fennica 24. Helsinki: Suomen musiikkitieteellinen seura, 13–30.
Khordoc, Catherine (2001) ”The Comic Book’s Soundtrack. Visual Sound Effects in Asterix”. The Language of Comics. Word and Image. Toim. Robin Varnum & Christina T. Gibbons. Jackson: University Press of Mississippi, 156–173.
Bengtsson, Ingmar (1978) ”Musiikki”. Otavan iso musiikkitietosanakirja 4, laulu–Rantasalo. Toim. Erkki Ala-Könni ym. Helsinki: Otava, 348–349.

Artikkelit kausijulkaisussa
Moisala, Pirkko (2001) ”Musiikki, kuva ja sukupuoli”. Musiikki 2/2001, 87–108.
Simonett, Helena (2001) ”Narcocorridos: An Emerging Micromusic of Nuevo L.A.” Ethnomusicology 45:2, 315–337.

Saman kirjoittajan samana vuonna julkaistut teokset aakkostetaan:
Hall, Stuart (1992a) ”The West and the Rest: Discourse and Power”. Formations of Modernity. Toim. Stuart Hall & Bram Gieben. Cambridge: Polity Press & Open University, 275–320.
Hall, Stuart (1992b) ”The Question of Cultural Identity”. Modernity and its Futures. Toim. Stuart Hall, David Held & Tony McGrew. Cambridge: Polity Press & Open University, 273–316.

Internetlähteet

Internetlähteissä viittauksen periaate on sama kuin teoksissa ja artikkeleissa. Julkaisun nimen perään liitetään URL-osoite. URL-osoitteen muotoilun voi jättää hyperlinkiksi (Word-ohjelman automaattimuotoiluna sininen fontti ja alleviivaus). On hyvä tarkistaa, että URL-osoite ei ole personoitu tai vaadi lukijaltaan sisäänkirjautumista.
Loppuun merkitään lukupäivä sulkeisiin (luettu pp.kk.vvvv). Tekstiin sijoitetussa lähdeviitteessä ei tule käyttää koko URL-osoitetta vaan kirjoittajan nimeä ja vuosilukua tai internetsivun nimeä tai otsikkoa, jotka myös ovat lähdeluettelon perustana (esim. Scott 1997, Cheek 2015). Päivämäärän jälkeen tulee merkitä julkaisun mahdollinen DOI-tunnus.

Scott, Derek B. (1997) ”Orientalism and Musical Style”. Critical Musicology http://www.leeds.ac.uk/music/Info/critmus/articles/1997/02/01.html (luettu 22.10.2003).
Cheek (2015) ”Alpha Omega Tour 2016” http://www.liigamusic.com/#tour (luettu 10.10.2015).

Huom! Internetlähteitä ei tule erottaa omaksi ryhmäkseen, vaan ne on sijoitettava asianmukaiseen kategoriaan muiden aineistolähteiden ja tutkimuskirjallisuuden joukkoon (vrt. ed. esim: Scott tutkimuskirjallisuuteen, Cheek aineistolähteisiin).