Ailo – Pienen poron suuri seikkailu -elokuvan ääniraita katsojan luontosuhteen luojana

Kirjoittajat

  • Sanna Qvick Turun yliopisto

DOI:

https://doi.org/10.23985/evk.114532

Avainsanat:

ääriraita, elokuvamusiikki, äänimaailma, Ailo, Lappi, ekomusikologia, audiovisuaalinen analyysi, lähiluku, tarinallistaminen

Abstrakti

Tämä tutkimusartikkeli tarkastelee ranskalaisen ohjaajan Guillaume Maidatchevskyn Ailo – Pienen poron suuri seikkailu (Aïlo: Une odyssée en Laponie, Ranska 2018) luontodokumenttia ekomusikologisesta ja audiovisuaalisesta näkökulmasta.

Teoksellaan Maidatchevsky kertoo Ailon tarinan, poronvasan ensimmäisen vuoden Lapin maisemissa. Tarinallisena ja perheille suunnattuna luontoelokuvana Ailo tutustuttaa katsojat niin Lapin luontoon kuin sen eläimiin. Artikkelissa hyödynnän tarinallistamisen ja luontosuhteen käsitteitä sekä ekomusikologista näkökulmaa. Metodina sovellan kriittiseen lähiluentaan pohjautuvaa audiovisuaalista analyysia itse elokuvan analyysissa. Etsin vastauksia muun muassa siihen, millaisen luontosuhteen Ailo-elokuvan äänimaailma saa aikaan.

Ailo:n äänimaailma on hyvin selkeä. Sen eri osa-alueet (äänitehosteet, taustakerronta ja musiikki) ovat eriytyneitä, ja niillä on elokuvassa tietty rooli. Nämä roolit saavat aikaan tietynlaisen keinotekoisuuden, joka on ristiriidassa kuvaraidan autenttisuuspyrkimyksiin.

 

Artikkelin kansikuva: Kuvakaappaus Ailo-elokuvan trailerista.

Lähdeviitteet

Allen, Aaron S. (2011) “Ecomusicology: Ecocriticism and Musicology”. Journal of the American Musicological Society Vol. 64:2, 391–394. https://doi.org/10.1525/jams.2011.64.2.391

Anthony, Andrew (2011) “Is there life on earth after Attenborough?” The Guardian, 20.6.2011. https://www.theguardian.com/environment/2011/jun/12/life-on-earth-after-david-attenborough (luettu 8.9.2022)

Attenborough, David (1961) “Honesty and Dishonesty in Documentary Film Making”. Photographic Journal Vol. 101:4, 97–102.

Aslama, Minna & Pantti, Mervi (2007) “Flagging Finnishness. Reproducing National Identity in Reality Television”. Television & New Media Vol 8:1, 49–67. https://doi.org/10.1177/1527476406296263

Behind the Name (2020). https://www.behindthename.com/name/ailo/submitted (luettu 24.10.2022)

Bonner, Frances (2020) “A circumscribed (natural) history: British television celebrated David Attenborough”. Historical Journal of Film, Radio and Television Vol. 40: 4, 875–894. https://doi.org/10.1080/01439685.2020.1730561

Bousé, Derek (2000) Wildlife Films. Philadephia: University of Pennsylvania Press. https://doi.org/10.9783/9780812205848

Bruce, Graham (1985) Bernard Herrmann. Film Music and Narrative. Ann Arbor:UMI Research Press.

Buell, Lawrence (1995) The Environmental Imagination: Thoreau, Nature Writing, and the Formation of American Culture. Cambridge: Harvard University Press. https://doi.org/10.4159/9780674262423

Buhler, James & Neumeyer, David & Deemer, Rob (2010) Hearing the Movies. Music and Sound in Film History. New York: Oxford University Press.

Bögeholz, Susanne (2006) “Nature experience and its importance for environmental knowledge, values and action: recent German empirical contributions”. Environmental Education Research Vol. 12:1, 65–84. https://doi.org/10.1080/13504620500526529

Carson, Rachel (1963) Äänetön kevät. Silent Spring, suomentanut Pertti Jouni. Helsinki: Tammi.

Chion, Michel (1994) Audio-vision. Sound on screen. L’Audio-Vision, kääntänyt Claudia Gorbman. New York: Columbia University Press.

Edensor, Tim (2002) National Identity, Popular Culture and Everyday Life. Lontoo: Taylor & Francis Group.

Gouyon, Jean-Baptiste (2011) “From Kearton to Attenborough: Fashioning the Telenaturalist’s Identity”. History of Science Vol. 49:1, 25–60. https://doi.org/10.1177/007327531104900102

Guy, Nancy (2009) “Flowing Down Taiwan’s Tamsui River: Towards an Ecomusicology of the Environmental Imagination”. Ethnomusicology Vol. 53:2, 218–248.

Helander-Renvall, Elina (2005) Silde: Sami mythic texts and stories. Utsjoki: omakustanne.

Helle, Timo (2018) Poro ei ole kesy eikä villi. Artikkeli Suomen Luonto -sivustolla. https://suomenluonto.fi/uutiset/poro-ei-ole-kesy-eika-villi/ (luettu 31.10.2021)

Herman, David (2002) Story Logic. Problems and Possibilities of Narrative. Lincoln: University of Nebraska Press.

Herman, David; Jahn, Manfred & Ryan, Marie-Laure (toim.) (2005) Routledge Encyclopedia of Narrative Theory. Oxon: Routledge.

Huggan, Graham (2014) “Attenborough’s natural history films: The evolutionary epic”. The Semiotics of Animal Representations. Toim. Kadri Tüür & Morten Tønnessen. Leiden: BRILL, 159–188. https://doi.org/10.1163/9789401210720_008

Immonen, Vesa (2002) “Functional Ladles or Ceremonial Cutlery? A Cultural Biography of Prehistoric Wooden Spoons from Finland”. Acta Borealia Vol. 19:1, 27–47. https://doi.org/10.1080/08003830215541

Jones, Owain (2005) “An Ecology of Emotion, Memory, Self and Landscape”. Emotional Geographies. Toim. Joyce Davidson & Liz Bondi. Aldershot, Hampshire: Ashgate, 205–218.

Kassabian, Anahid (2001) Hearing Film. Tracking Identifications in Contemporary Hollywood Film Music. New York: Routledge.

Kettunen, Niko (2020) ”Linnut laulavat rikkaammin ja kantavammin, kun koronavirus hiljensi kaupungin.” Helsingin Sanomat 29.9.2020. https://www.hs.fi/tiede/art-2000006651298.html (luettu 8.9.2022)

Liu, Xiaoluan & Xu, Yi & Alter, Kai & Tuomainen, Jyrki (2018) “Emotional Connotations of Musical Instrument Timbre in Comparison With Emotional Speech Prosody: Evidence From Acoustics and Event-Related Potentials”. Frontiers in Psychology, Sec. Cognitive Science Vol. 9:737. https://doi.org/10.3389/fpsyg.2018.00737

Lopatto, Elizabeth (2015) “How natural are nature documentaries? Chasing down honesty in BBC’s The Hunt.” The Verge, https://www.theverge.com/2016/8/15/12471540/the-hunt-bbc-nature-documentary-realismpredators-truth-and-art (luettu 15.1.2022)

Nichols, Bill (2016) Speaking Truths with Film: Evidence, Ethics, Politics in Documentary. Oakland, CA: University of California Press. https://doi.org/10.1525/9780520964587

Otway, Fiona (2015) “The Unreliable Narrator in Documentary”. Journal of Film and Video Vol. 67:3–4, 3–23. https://doi.org/10.5406/jfilmvideo.67.3-4.0003

Pietikäinen, Juha (2007) Golden King of the Forest: The Lore of the Northern Bear. Helsinki: Etnika.

Pulkkinen, Risto (2014) Suomalainen kansanusko: Samaaneista saunatonttuihin. Helsinki: Gaudeamus.

Rehding, Alexander (2011) “Ecomusicology between Apocalypse and Nostalgia”. Journal of the American Musicological Society 64:2, 409–414. https://doi.org/10.1525/jams.2011.64.2.409

Richardson, John (2017) ”Musiikin ekologinen lähiluku digitaalisessa kulttuurissa: pohdintoja musiikin kokemuspohjaisen kulttuurianalyysin lähtökohdista”. Etnomusikologian Vuosikirja 29, 1–33. https://doi.org/10.23985/evk.60949

Richardson, John (2019) ”Lähiluku ja kehystäminen ekokriittisessä musiikintutkimuksessa. Esimerkkeinä Psy ja Sigur Rós”. Musiikki ja luonto. Soiva kulttuuri ympäristökriisin aikakaudella. Toim. Juha Torvinen & Susanna Välimäki. Turku: Utukirjat.

Richardson, John & Gorbman, Claudia (2013) “Introduction”. The Oxford Handbook of New Audiovisual Aesthetics. Toim. John Richardson, Claudia Gorbman & Carol Vernallis. Oxford: Oxford University Press. https://doi.org/10.1093/oxfordhb/9780199733866.013.0012

Saarinen, Heli (2011) Valkoisen peuran myyttinen Lappi. Lappi-myytin tie keskiajan kuvastosta suomalaiseen elokuvaan. Väitöskirja, Lapin yliopisto. Rovaniemi: Lapin yliopistokustannus.

Sedergren, Jari & Kippola, Ilkka (2009) Dokumentin ytimessä. Suomalaisen dokumentti- ja lyhytelokuvan historia 1904–1944. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.

Sonnenschein, David (2001) Sound Design. The Expressive Power of Music, Voice, and Sound Effects in Cinema. Studio City: Michael Wiese Productions.

Suomen Luonto 11.3.2014. Titityy, tity vai tyy – miten talitiainen laulaa? https://suomenluonto.fi/uutiset/titityy-tity-vai-tyy-miten-talitiainen-laulaa/ (luettu 18.3.2022)

Taavitsainen, Jussi-Pekka & Simola, Heikki & Grönlund, Elisabeth (1998). ”Cultivation History Beyond the Periphery: Early Agriculture in the North European Boreal Forest”. Journal of World Prehistory Vol. 12:2, 199–253. https://doi.org/10.1023/A:1022398001684

Tieteen termipankki: Geologia:antroposeeni. https://tieteentermipankki.fi/wiki/Geologia:antroposeeni (luettu 21.10.2022)

Topelius, Zacharias (2006) Topeliuksen satuhelmiä. Helsinki: WSOY.

Torvinen, Juha (2012) ”Johdatus ekomusikologiaan”. Etnomusikologian vuosikirja Vol. 24, 8–24. https://doi.org/10.23985/evk.66810

Torvinen, Juha (2016) ”Syntytiedon kaiut. Luontoyhteyden kokemus Kalevi Ahon teoksissa Sieidi ja Kahdeksan vuodenaikaa”. Äänimaisemissa. Toim. Helmi Järviluoma & Ulla Piela. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 117–140.

Torvinen, Juha & Välimäki, Susanna (2019) ”Johdanto. Musiikki, luonto ja ekomusikologia”. Musiikki ja luonto. Soiva kulttuuri ympäristökriisin aikakaudella. Toim. Juha Torvinen & Susanna Välimäki. Turku: Utukirjat, 1–32.

Valkonen, Jarno (2013) ”Johdanto”. Reittejä luontosuhteeseen. Toim. Jarno Valkonen & Toivo Salonen. Rovaniemi: Lapin Yliopistokustannus, 5–12.

Välimäki, Susanna (2008) Miten sota soi? Sotaelokuva, ääni ja musiikki. Tampere: Tampere University Press.

White, Daniel (2020) ”One Does Not Simply Walk into Mordor. Sound and Music as Suture in the Opening Sequences of Peter Jackson’s Middle-earth Films”. Music, Sound and Moving Image Vol. 14:2, 93–117. https://doi.org/10.3828/msmi.2020.7

poronvasa lähikuvassa, kuvakaappaus Ailo-elokuvan trailerista

Tiedostolataukset

Julkaistu

2022-12-08

Viittaaminen

Qvick, S. (2022). Ailo – Pienen poron suuri seikkailu -elokuvan ääniraita katsojan luontosuhteen luojana. Etnomusikologian vuosikirja, 34, 93–114. https://doi.org/10.23985/evk.114532

Numero

Osasto

Artikkelit