Etnomusikologisia näkökulmia musiikintutkimuksen dekolonisaatioon

Kirjoittajat

DOI:

https://doi.org/10.23985/evk.114919

Avainsanat:

etnomusikologia, musiikintutkimus, dekolonisaatio, oppihistoria, tutkimusetiikka, tieto

Abstrakti

Suomessakin on alkanut keskustelu akateemisen maailman ja tieteellisen tiedon dekolonisaatiosta, jonka yhtenä keskeisenä lähtökohtana on tietämisen tapojen moninaisuus maailmassa ja tavoitteena akateemisen tiedekäsityksen laajentaminen niin, että se ei perustuisi vain eurosentriselle käsitykselle tiedosta. Hahmottelen aihetta käsittelevän tutkimuskirjallisuuden pohjalta, mitä dekolonisaatio voisi tarkoittaa nimenomaan musiikintutkimuksen kannalta ja millaisia muutoksia tiedon dekolonisaatio mahdollisesti vaatisi suomalaisen musiikintutkimuksen kentällä.

Väitän, että etnomusikologian tutkimusperinne voisi toimia lähtökohtana musiikintutkimuksen dekolonisaatiolle, sillä se on jo lähtökohdiltaan globaali, kaikkien maailman musiikkien tutkimisen tarpeellisuutta korostava tutkimusala. Vaikka etnomusikologian juuret juontavat kolonistista hallintoakin palvelleeseen antropologiseen tutkimukseen, alaa on jo vuosikymmenien ajan leimannut vahva eettinen ja itsekriittinen asenne tutkimuksen tekemisessä, samoin kuin etnografiselle kenttätyölle ominainen tapa tuottaa tietoa tiiviissä yhteistyössä niiden ihmisten kanssa, joiden musiikista on kyse. Juuri siksi etnomusikologit ovat jo vuosikymmenien ajan pohtineet monia niistä kysymyksistä, joista nyt puhutaan dekolonisaation otsikon alla.

Artikkelin kansikuva: Elina Seye.

Lähdeviitteet

Agawu, V. Kofi (2003) Representing African Music: Postcolonial Notes, Queries, Positions. New York: Routledge. https://doi.org/10.4324/9781315810942

Agawu, Kofi (2016) ”Tonality as a Colonizing Force in Africa”. Audible Empire: Music, Global Politics, Critique. Toim. Ronald Radano & Tejumola Olaniyan. Durham & London: Duke University Press, 334–355. https://doi.org/10.1215/9780822374947-016

Ahmed, Sara (2000) Strange encounters: Embodied others in post-coloniality. London: Routledge. https://doi.org/10.4324/9780203349700

Amico, Stephen (2020) ”’We Are All Musicologists Now’; or, the End of Ethnomusicology”. The Journal of Musicology 37:1, 1–32. https://doi.org/10.1525/jm.2020.37.1.1

Araújo, Samuel (2017) [2008] ”From Neutrality to Praxis: The Shifting Politics of Ethnomusicology in the Contemporary World”. Ethnomusicology: A Contemporary Reader. Toim. Jennifer C. Post. New York & London: Routledge, 67–79.

Asad, Talal (1986) ”The Concept of Cultural Translation in British Social Anthropology”. Writing Culture. The Poetics and Politics of Ethnography. Toim. James Clifford & George E. Marcus. Berkeley & Los Angeles: University of California Press, 141–164.

Baily, John (2001) ”Learning to perform as a research technique in ethnomusicology”. British Journal of Ethnomusicology 10:2, 85–98. https://doi.org/10.1080/09681220108567321

Bell, Deanne & Canham, Hugo & Dutta, Urmitapa & Siham Fernández, Jesica (2020) “Retrospective Autoethnographies: A Call for Decolonial Imaginings for the New University”. Qualitative Inquiry 26:7, 849–859. https://doi.org/10.1177/1077800419857743

Biermann, Soenke (2011) ”Knowledge, Power and Decolonization: Implication for Non-Indigenous Scholars, Researchers and Educators”. Counterpoints 379, 386–398.

Brabec de Mori, Bernd & Seeger, Anthony (2013) ”Introduction: Considering Music, Humans, and Non-Humans”. Ethnomusicology Forum 22:3, 269–286. https://doi.org/10.1080/17411912.2013.844527

Bull, Anna & Scharff, Christina (2021) ”Classical music as genre: Hierarchies of value within freelance classical musicians’ discourses”. European Journal of Cultural Studies 24:3, 673–689. https://doi.org/10.1177/13675494211006094

Capitain, Wouter (2017) ”Edward Said on Popular Music”. Popular Music & Society 40:1, 49–60. https://doi.org/10.1080/03007766.2016.1228097

Castrillón, Sergio & Lauwers, Karen & Sil, Esha & Hoegaerts, Josephine (2022) ”Siirtomaa-ajan historiat – dekolonisoidut vuoropuhelut: tutkimusta musiikin avulla ja kautta”. Musiikin suunta 44:1. http://musiikinsuunta.fi/2022/02/28/siirtomaavalta-ajan-historiat-dekolonisoidut-vuoropuhelut-tutkimusta-musiikin-avulla-ja-sen-kautta/ (luettu 28.4.2022).

Ceribašić, Naila (2019) ”Musings on Ethnomusicology, Interdisciplinarity, Intradisciplinarity, and Decoloniality”. Etnološka Tribina: Journal of Croatian Ethnological Society 49:42: 3–39. https://doi.org/10.15378/1848-9540.2019.42.01

Chávez, Luis & Skelchy, Russell P. (2019) ”Decolonization for Ethnomusicology and Music Studies in Higher Education”. Action, Criticism, and Theory for Music Education 18:3, 115–143. https://doi.org/10.22176/act18.3.115

Chiener, Chou (2002) ”Experience and Fieldwork: A Native Researcher’s View”. Ethnomusicology 46:3, 456–486. https://doi.org/10.2307/852719

Cook, Nicholas (2008) ”We Are All (Ethno)musicologists Now”. The New (Ethno)musicologies. Toim. Henry Stobart. Scarecrow Press, 48–70.

Cooley, Timothy J. & Barz, Gregory F. (2008) ”Casting Shadows: Fieldwork Is Dead! Long Live Fieldwork!”. Shadows in the Field. New Perspectives for Fieldwork in Ethnomusicology. Second Edition. Toim. Gregory F. Barz & Timothy J. Cooley. New York & Oxford: Oxford University Press, 1–24.

Culhane, Dara & Elliott, Denielle (toim.) (2017) A Different Kind of Ethnography: Imaginative Practices and Creative Methodologies. North York: University of Toronto Press.

de Carvalho, José Jorge (2021) ”Ethnomusicology and the Meeting of Knowledges in Music: The Inclusion of Masters of Traditional Musics as Lecturers in Higher Education Institutions”. Transforming Ethnomusicology: Political, Social & Ecological Issues. Vol. 2 Toim. Beverley Diamond & Salwa El-Shawan Castelo-Branco. New York: Oxford University Press, 185–206. https://doi.org/10.1093/oso/9780197517550.003.0012

Diamond, Beverley & Castelo-Branco, Salwa El-Shawan (2021) ”Ethnomusicological Praxis: An Introduction”. Transforming Ethnomusicology: Methodologies, Institutional Structures & Policies. Vol. 1. Toim. Beverley Diamond & Salwa El-Shawan Castelo-Branco. New York: Oxford University Press, 1–24. https://doi.org/10.1093/oso/9780197517604.003.0001

Douglas, Alexander (2021) ”British ethnomusicology in the #BlackLivesMatter era: some (auto-ethnographic) reflections”. Ethnomusicology Forum 30:1, 9–19. https://doi.org/10.1080/17411912.2021.1947147

Ewell, Philip A. (2020) ”Music Theory and the White Racial Frame”. Music Theory Online 26:2. http://dx.doi.org/10.30535/mto.26.2.4

Felfeli-Crawford, Karishmeh (2021) ”Analysing Indian Ocean’s Kandisa: a dialogue with decolonisation.” Ethnomusicology Forum 30:1, 82–104. https://doi.org/10.1080/17411912.2021.1939755

Fox, Aaron A. (2020) ”Divesting from Ethnomusicology”. Journal of Musicology 37:1, 33–38. https://doi.org/10.1525/jm.2020.37.1.33

Gourlay, Kenneth A. (1978) ”Towards a Reassessment of the Ethnomusicologist’s Role in Research”. Ethnomusicology 22:1, 1–35. https://doi.org/10.2307/851364

Grau, Andrée (1999) ”Fieldwork, Politics and Power”. Dance in the Field. Theory, Methods and Issues in Dance Ethnography. Toim. Theresa J. Buckland. Houndmills & London: Macmillan Press, 163–174.

Hall, Budd L. & Tandon, Rajesh (2017) ”Decolonization of knowledge, epistemicide, participatory research and higher education”. Research for All 1:1, 6–19. https://doi.org/10.18546/rfa.01.1.02

Harrison, Klisala & Mackinlay, Elizabeth & Pettan, Svanibor (toim.) (2010) Applied Ethnomusicology: Historical and Contemporary Approaches. Newcastle upon Tyne: Cambridge Scholars Publishing.

Hayes, Aneta & Luckett, Kathy & Misiaszek, Greg (2021) ”Possibilities and complexities of decolonising higher education: critical perspectives on praxis”. Teaching in Higher Education: Critical Perspectives 26:7–8, 887–901. https://doi.org/10.1080/13562517.2021.1971384

Herndon, Marcia (1993) ”Insiders, Outsiders: Knowing Our Limits, Limiting Our Knowing”. The World of Music 35:1, 63–80.

Herndon, Marcia (1988) ”Cultural Engagement: The Case of the Oakland Symphony Orchestra”. Yearbook for Traditional Music Vol. 20, 134–145. https://doi.org/10.2307/768170

Hofman, Ana (2010) ”Maintaining the Distance, Othering the Subaltern: Rethinking Ethnomusicologists’ Engagement in Advocacy and Social Justice”. Applied Ethnomusicology: Historical and Contemporary Approaches. Toim. Klisala Harrison, Elizabeth Mackinlay & Svanibor Pettan. Newcastle: Cambridge Scholars Publishing, 22–35.

Hood, Made Mantle & Hutchinson, Sydney (2020) ”Beyond the Binary of Choreomusicology: Moving from Ethnotheory to Local Ontologies”. The World of Music 9:2, 69–88.

Hood, Mantle (1960) ”The challenge of ’bi-musicality’”. Ethnomusicology 4:2, 55–59. https://doi.org/10.2307/924263

ICTM (2021) ”ICTM Dialogues 2021: Towards Decolonization of Music and Dance Studies”. [Sarja verkkoseminaareja, tarkemmat tiedot verkossa:] http://www.ictmusic.org/dialogues2021 (luettu 15.12.2021).

Ilmonen, Kristiina (2020) ”Taiteilijan tieto esiin – kansanmusiikin tutkimuksen kirjo on laajenemassa!” Satasarvi 1/2020. https://etno.net/julkaisu/kirjat/satasarvi-1-2020-kansanmusiikin-tutkimuksen-aikakauskirja-finnish-journal-of-folk-music-research (luettu 17.2.2022).

Jorritsma, Marie (2021) ”Teaching ethnomusicology in times of trouble: a perspective from Johannesburg, South Africa”. Ethnomusicology Forum 30:1, 105–128. https://doi.org/10.1080/17411912.2021.1938627

Järviluoma, Helmi (2013) ”Etnomusikologia ja etnografinen kirjoittaminen”. Musiikki kulttuurina. Toim. Pirkko Moisala & Elina Seye. Helsinki: Suomen Etnomusikologinen Seura, 97–118.

Kisliuk, Michelle (1997) ”(Un)Doing Fieldwork: Sharing Songs, Sharing Lives”. Shadows in the Field. New Perspectives for Fieldwork in Ethnomusicology. Toim. Gregory F. Barz & Timothy J. Cooley. New York & Oxford: Oxford University Press, 23–44.

Kärjä, Antti-Ville (2020) Alkusoittoja: musiikin menneisyydet monikulttuurisessa Suomessa. Helsinki: Suomen etnomusikologinen seura. https://www.musiikkiarkisto.fi/oa/_tiedostot/julkaisut/alkusoittoja.pdf

Laine, Miia (2021) ”On the limits and possibilities of decolonising universities”. No niin, issue 8, December 2021. https://no-niin.com/issue-8/on-the-limits-and-possibilities-of-decolonising-universities/ (luettu 16.2.2022).

Lindfors, Jukka (2018) ”’Päästä esiin se, mitä päässäsi on!’ – Heikki Laitisen kansanmusaan kuuluu myös improvisointi, pölhöily ja kanteleen sahaus”. YLE Elävä arkisto. https://yle.fi/aihe/artikkeli/2018/10/30/paasta-esiin-se-mita-paassasi-on-heikki-laitisen-kansanmusaan-kuuluu-myos (luettu 15.8.2022).

Lindfors, Sonya & Abdulkarim, Maryan (toim.) (2021) We Should All Be Dreaming: Words Make Worlds. London & Helsinki: UrbanApa. https://urbanapa.fi/publications/we-should-all-be-dreaming-words-make-worlds/ (luettu 20.9.2022)

Loza, Steven (2006) ”Challenges to the Euroamericentric Ethnomusicological Canon: Alternatives for Graduate Readings, Theory, and Method”. Ethnomusicology 50:2, 360–371.

Mackinlay, Elizabeth (2012) ”Decolonising Australian Ethnomusicology through Autoethnography: A Retelling of Pandora’s Story”. Creative Approaches to Research 5:1, 3–14.

Mantere, Markus (2001) ”Musiikkikritiikki etnomusikologian tutkimuskohteena”. Etnomusikologian vuosikirja 13: 25–37. https://doi.org/10.23985/evk.101118

Mbembe, Achille Joseph (2016) ”Decolonizing the university: New directions”. Arts & Humanities in Higher Education 15:1, 29–45. https://doi.org/10.1177/1474022215618513

McConnachie, Boudina (2021) ”Reshaping our musical values: decolonising teaching and curricular frameworks in the Eastern Cape”. Ethnomusicology Forum 30:1, 40–51. https://doi.org/10.1080/17411912.2021.1930090

Meizel, Katherine & Daughtry, J. Martin (2019) ”Decentering Music. Sound Studies and Voice Studies in Ethnomusicology”. Theory for Ethnomusicology: History, Conversations, Insights. Second Edition. Toim. Harris M. Berger & Ruth M. Stone. New York & London: Routledge, 176–203. https://doi.org/10.4324/9781315408583-8

Moisala, Pirkko (2011) ”Reflections on an Ethnomusicological Study of a Contemporary Western Art Music Composer”. Ethnomusicology Forum 20:3, 443–445. https://doi.org/10.1080/17411912.2011.659025

Moisala, Pirkko (2009) ”Musiikin kulttuurisuus tänään – nykyetnomusikologian linjausta”. Etnomusikologian vuosikirja 21, 239–257. https://doi.org/10.23985/evk.101213

Museovirasto (2022) Sopimus Suomessa. Aineeton kulttuuriperintö. https://www.aineetonkulttuuriperinto.fi/fi/sopimus-suomessa (luettu 15.8.2022)

Nettl, Bruno (2010) Nettl’s Elephant: On the History of Ethnomusicology. Urbana, Springfield & Chicago: University of Illinois Press.

Nettl, Bruno (1995) Heartland Excursions: Ethnomusicological Reflections on Schools of Music. Urbana and Chicago: University of Illinois Press.

Nettl, Bruno (1963) ”A Technique of Ethnomusicology Applied to Western Culture.” Ethnomusicology 7:3, 221–224. https://doi.org/10.2307/924583

Nooshin, Laudan (toim.) (2014) [2011] The Ethnomusicology of Western Art Music. [Alun perin julkaistu Ethnomusicology Forum -lehden erikoisnumerona 20:3]. London & New York: Routledge.

Pettan, Svanibor & Titon, Jeff Todd (toim.) (2015) The Oxford Handbook of Applied Ethnomusicology. https://doi.org/10.1093/oxfordhb/9780199351701.001.0001

Pink, Sarah (2009) Doing Sensory Ethnography. Newbury Park: Sage.

Radano, Ronald & Olaniyan, Tejumola (2016) ”Introduction: Hearing Empire – Imperial Listening”. Audible Empire: Music, Global Politics, Critique. Toim. Ronald Radano & Tejumola Olaniyan. Durham & London: Duke University Press, 1–22. https://doi.org/10.1515/9780822374947-002

Ramnarine, Tina K. (2011) ”The Orchestration of Civil Society: Community and Conscience in Symphony Orchestras”. Ethnomusicology Forum 20:3, 327–353. https://doi.org/10.1080/17411912.2011.638515

Ramstedt, Kim (2020) ”Valkoisuus Suomen musiikintutkimuksessa”. Musiikin suunta 42:3. http://musiikinsuunta.fi/2020/03/valkoisuus-suomen-musiikintutkimuksessa/ (luettu: 19.9.2022)

Rastas, Anna (2020) ”Rasismikeskustelu suomalaisissa yliopistoissa”. Tieteessä tapahtuu 2020:2, 45–49.

Rautiainen-Keskustalo, Tarja (2015) ”Kansalliset tieteet, etnomusikologia ja liikkuvan maailman problematiikka”. Elore 22:2. https://doi.org/10.30666/elore.79220

Robinson, Dylan (2020) Hungry Listening. Resonant Theory for Indigenous Sound Studies. Minneapolis: University of Minnesota Press.

Ryynänen, Max (2020) ”Taide on hyväosaisten eurooppalaismiesten keksintö, jonka tulevaisuus kuuluu kaikille”. Ilmiö 23.3.2020. https://ilmiomedia.fi/artikkelit/taide-on-hyvaosaisten-eurooppalaismiesten-keksinto-jonka-tulevaisuus-kuuluu-kaikille/ (luettu 15.8.2022).

Sardo, Susana (2018) ”Shared Research Practices on and about Music: Toward Decolonising Colonial Ethnomusicology”. Making Music, Making Society. Toim. Josep Martí & Sara Revilla Gútiez. Newcastle: Cambridge Scholars Publishing, 217–238.

Schultz, Anna (2020) ”Still an Ethnomusicologist (for Now)”. The Journal of Musicology 37:1, 39–50. https://doi.org/10.1525/jm.2020.37.1.39

Seeger, Anthony (2008) ”Theories Forged in the Crusible of Action: The Joys, Dangers, and Potentials of Advocacy and Fieldwork”. Shadows in the Field. New Perspectives for Fieldwork in Ethnomusicology. Second Edition. Toim. Gregory F. Barz & Timothy J. Cooley. New York & Oxford: Oxford University Press, 271–288.

Seeger, Charles (1977) Studies in Musicology 1935–1975. Berkeley & Los Angeles: University of California Press.

Seeger, Charles (1961) ”Semantic, Logical and Political Considerations Bearing upon Research in Ethnomusicology”. Ethnomusicology 5:2, 77–80. https://doi.org/10.2307/924321

SEM (2021) SEM News: SEM Journal of Audiovisual Ethnomusicology – Call for Submissions. Julkaistu 5.11.2021. https://www.ethnomusicology.org/news/585935/SEM-Journal-of-Audiovisual-Ethnomusicology--Call-for-Submissions.htm (luettu 28.4.2022).

Seye, Elina & Tiainen, Milla (2021) ”Sisäpiirejä ja sukupuolijakoja? Musiikintutkimuksen syrjintäkysely herätti keskustelua”. Musiikin suunta 43:1. http://musiikinsuunta.fi/2021/05/08/sisapiireja-ja-sukupuolijakoja-musiikintutkimuksen-syrjintakysely-heratti-keskustelua/ (luettu 18.2.2022).

Shahjahan, Riyad A. & Estera, Annabelle L. & Surla, Kristen L. & Edwards, Kirsten T. (2022) ”’Decolonizing’ Curriculum and Pedagogy: A Comparative Review Across Disciplines and Global Higher Education Contexts”. Review of Educational Research 92:1, 73–113. https://doi.org/10.3102/00346543211042423

Shelemay, Kay Kaufman (2020) “Ethnography as a Way of Life”. Ethnomusicology 64:1, 1–18. https://doi.org/10.5406/ethnomusicology.64.1.0001

Shelemay, Kay Kaufman (2013) ”The ethics of ethnomusicology in a cosmopolitan age”. The Cambridge History of World Music. Toim. Philip V. Bohlman. New York: Cambridge University Press, 786–806. https://doi.org/10.1017/cho9781139029476.044

Shelemay, Kay Kaufman (2001) ”Toward an Ethnomusicology of the Early Music Movement: Thoughts on Bridging Disciplines and Musical Worlds”. Ethnomusicology 45:1, 1–29. https://doi.org/10.2307/852632

Sherinian, Zoe (2015) ”Activist Ethnomusicology and Marginalized Music of South Asia.” The Oxford Handbook of Applied Ethnomusicology. Toim. Svanibor Pettan & Jeff Todd Titon. Oxford Handbooks Online, 348–376. https://10.1093/oxfordhb/9780199351701.013.26

SMT-V (2022) The Society for Music Theory Videocast Journal. http://www.smt-v.org/ (luettu 28.4.2022).

Solís, Ted (toim.) (2004) Performing Ethnomusicology: Teaching and Representation in World Music Ensembles. Berkeley: University of California Press. https://doi.org/10.1525/9780520937178

Solomon, Thomas (2012) ”Where is the Postcolonial in Ethnomusicology?”. Ethnomusicology in East Africa. Perspectives from Uganda and Beyond. Toim. Sylvia Nannyonga Tamusuza & Thomas Solomon. Kampala: Fountain Publishers, 216–251.

Sorce Keller, Marcello (2012) ”Zoomusicology and Ethnomusicology: A Marriage to Celebrate in Heaven”. Yearbook for Traditional Music Vol. 44: 166–183. https://doi.org/10.5921/yeartradmusi.44.0166

Stock, Jonathan (1997) ”New Musicologies, Old Musicologies: Ethnomusicology and the Study of Western Music”. Current Musicology Vol. 62: 40–68.

Tan, Shzr Ee (2021a) ”Special issue: Decolonising Music and Music Studies”. Ethnomusicology Forum 30:1, 4–8. https://doi.org/10.1080/17411912.2021.1938445

Tan, Shzr Ee (2021b) ”Whose Decolonisation? Checking for Intersectionality, Lane-Policing and Academic Privilege from a Transnational (Chinese) Vantage Point”. Ethnomusicology Forum 30:1, 140–62. https://doi.org/10.1080/17411912.2021.1938447

TAT (2019) ”Tutkimus: Perhetausta merkittävä tekijä nuoren koulutusvalinnoissa”. TAT Talous ja nuoret 24.11.2019. https://tat.fi/tutkimus-perhetausta-merkittava-tekija-nuoren-koulutusvalinnoissa/ (luettu 20.4.2022).

Tuck, Eve & Yang, K. Wayne (2012) ”Decolonization Is Not a Metaphor”. Decolonization: Indigeneity, Education & Society 1(1): 1–40.

Virkkala, Jaana (1999) ”Mikä näppäreissä motivoi? Soittamisen motivaatio Perhonjokilaakson kansalaisopiston viulupiireissä”. Kasvatustieteen pro gradu -tutkielma. Jyväskylän yliopisto.

Wachsmann, Klaus (1981) ”Applying Ethnomusicological Methods to Western Art Music”. The World of Music 23:2, 74–88.

Öhman, Nina C. (2021) ”Etnomusikologian yliopisto-opetus demokraattisen yhteiselämän kehitysalustana”. Etnomusikologian vuosikirja 33, 94–118. https://doi.org/10.23985/evk.105337

Picture from "Meet our elders” (11.8.2018), Symposium of the ICTM Study Group on African Musics, 9.-12. August 2018, University of Ghana, Legon. (Kuvaaja: Elina Seye)

Tiedostolataukset

Julkaistu

2022-12-08

Viittaaminen

Seye, E. (2022). Etnomusikologisia näkökulmia musiikintutkimuksen dekolonisaatioon. Etnomusikologian Vuosikirja, 34, 13–40. https://doi.org/10.23985/evk.114919

Numero

Osasto

Artikkelit