Musiikki kotouttavana tekijänä: analyysi viiden nuoren musiikille antamista merkityksistä
DOI:
https://doi.org/10.23985/evk.115740Avainsanat:
maahanmuutto, integroituminen, kotoutuminen, identiteetti, musiikkisuhdeAbstrakti
Artikkelin aiheena on musiikin merkitys nuorten maahanmuuttajien kotouttamisessa suomalaiseen yhteiskuntaan. Aihe on tärkeä muun muassa musiikkikasvatuksen näkökulmasta, sillä kulttuurien moninaisuuden ymmärtäminen ja huomioiminen osana opetusta on entistä oleellisempaa. Tavoitteena on tutkia, millaisia merkityksiä musiikki luo Suomeen tulleille nuorille. Samalla selvitetään, mikä asema musiikilla on nuorten turvan tunteen muodostumisessa ja oman tulevaisuuden rakentamisessa uudessa kasvuympäristössä.
Kiinnostus aiheen tutkimiseen juontuu sen ajankohtaisuudesta. Vuonna 2015 maailma oli uuden äärellä, kun kymmenet tuhannet Lähi-idän pakolaiset hakivat turvaa Euroopasta. Kulttuuristen erojen ollessa suuria, laajempien kotouttamistoimien tarkastelu on tarpeen, minkä vuoksi laajempien kotoutumistoimien tarkastelu on tarpeen. Globalisoituneen maailman äärellä tarvitsemme yhä enemmän ymmärrystä eri kulttuureista ja onnistuneen integraation rakentumisesta.
Tutkimuksen aineisto koostuu viidelle Lähi-idästä tulleelle varhaisaikuiselle pidetystä teemahaastattelusta. Haastattelun kysymykset rakentuvat kolmen teeman varaan: haastateltavien henkilöhistoriaan, musiikin arvoon heille itselleen sekä sosiaalisen identiteetin rakentamiseen. Haastateltavista neljä on kotoisin alueilta, joissa musiikki koettiin ‘haramina’ eli kiellettynä.
Haastatteluaineistoa analysoitiin kokonaisuutena, ja sitä tulkittiin aiemman sosiologisen, kulttuurintutkimuksellisen ja musiikkikasvatuksellisen tutkimustiedon pohjalta. Keskeisin tulkinta tapahtui akkulturaatiomallin, psykososiaalisen kehitysteorian ja minätietoisuuden -mallin kautta.
Tutkimustulokset viittaavat siihen, että musiikilla on merkitystä nuorten maahanmuuttajien kotoutumisessa, joka parhaimmillaan johtaa integroitumiseen. Valtaosa haastateltavista esimerkiksi koki suomenkielisen musiikin tukeneen uuden kielen omaksumista nopeammin sekä auttaneen ymmärtämään suomalaista kulttuuria laajemmin. Lisäksi laulettu musiikki oli helpottanut tutkimukseen osallistuneiden vaihtelevien tunteiden, kuten kotimaan kaipuun käsittelyä ja voimaannuttavien tunnetilojen tavoittelua. Tutkimustulosten pohjalta, voidaan nähdä, että musiikkia tulisi hyödyntää entistä johdonmukaisemmin nuorten integroitumisessa.
Artikkelin kansikuva: Kaksikulttuurisen nuoren suoratoistolistat "Arabi" ja "suomeks..." (kuvakaappaus).
Lähdeviitteet
Aaltonen, Marjo & Ojanen, Tuija & Vihunen, Riitta & Vilén, Marika (toim.) (2003) Nuoren aika. Porvoo: WS Bookwell Oy.
Alitolppa-Niitamo, Anne & Fågel, Stina & Säävälä, Minna (toim.) (2013) Olemme muuttaneet ja kotoudumme – Maahan muuttaneen kohtaaminen ammatillisessa työssä. Helsinki: Väestöliitto.
Arvonen, Anu & Katva, Liisa & Nurminen, Anne (toim.) (2000) Maahanmuuttajien oppimisvaikeuksien tunnistaminen. Jyväskylä: PS-kustannus.
Baily, John & Collyer Michael (2006) ”Introduction: Music and Migration”. Journal of Ethnic and Migration Studies, 32:2, 167–182. https://doi.org/10.1080/13691830500487266
Brandes, Vera (2009) ”Music as medicine: incorporating scalable music-based interventions into standard medical practice”. Music that works – Contributions of biology, neurophysiology, psychology, sociology, medicine and musicology. Toim. Roland Haas & Vera Brandes. Springer-Verlag Vienna, 83–104. https://doi.org/10.1007/978-3-211-75121-3_4
Brown, Steven & Volgsten, Ulrik (toim.) (2005) Music and manipulation: on the social uses and social control of music. New York: Berghahn Books. https://doi.org/10.1525/mp.2007.24.5.515
Butzlaff, Ron (2000) ”Can Music Be Used to Teach Reading?” The Journal of Aesthetic Education, 34 (¾), 167–178. https://doi.org/10.2307/3333642
Cohrdes, Caroline & Grolig, Lorenz & Schroeder, Sascha (2016) ”Relating Language and Music Skills in Young Children: A First Approach to Systemize and Compare Distinct Competencies on Different Levels”. Frontiers in Psychology, 7 (1616), 1–11. https://doi.org/10.3389/fpsyg.2016.01616
Crawford, Renée (2017) Creating unity through celebrating diversity: A case study that explores the impact of music education on refugee background students. International Journal of Music Education, 35(3): 343–356. https://doi.org/10.1177/0255761416659511
Crul, Maurice (2007) ”The Integration Of Immigrant Youth”. Learning in the Global Era: International Perspectives on Globalization and Education. Toim. Suarez-Orozco, Marcelo. London: University of California Press, 213–231. https://doi.org/10.1525/california/9780520254343.003.0011
Danielson, Virginia & Fisher, Alexander J. (2008) ”Theorizing about Musical Sound”. The Concise Garland Encyclopedia of World Music: The Middle East, South Asia, East Asia, Southeast Asia. Toim. Ellen Koskoff. New York: Routledge, 774–775. https://doi.org/10.4324/9781315086460-13
DeNora, Tia (2000) Music in Everyday Life. Cambridge University Press: New York.
Elliott, David James (1995) Music matters: a new philosophy of music education. Oxford: Oxford University Press. https://doi.org/10.1017/s026505170000276x
Ennis, Naomi & Shorer, Shai & Shoval-Zuckerman, Yael & Freedman, Sara, Monson, Candice M. & Dekel, Rachel (2020) ”Treating posttraumatic stress disorder across cultures: A systematic review of cultural adaptations of trauma-focused cognitive behavioral therapies”. Journal of Clinical Psychology 76(3), 587–611. https://doi.org/10.1002/jclp.22909
Forsander, Annika (2001) Monietnisyys, yhteiskunta ja työ. Helsinki: Palmenia.
Gruhn, Wilfried & Rauscher, Frances (2002) ”The Neurobiology of Music Cognition and Learning”. The New Handbook of Research on Music Teaching and Learning. Toim. Richard Colwell & Carol Richardson. Oxford University Press, 445–460. https://doi.org/10.1093/acprof:oso/9780195304565.003.0003
Hall, Stuart (1992) Kulttuurin ja politiikan murroksia. Tampere: Vastapaino. https://doi.org/10.23994/lk.116705
Hall, Stuart (1999) Identiteetti. Tampere: Tammer-Paino Oy.
Hallam, Susan (2010) ”The power of music: Its impact on the intellectual, social and personal development of children and young people”. International Journal of Music Education 28(3), 269–289. https://doi.org/10.1177/0255761410370658
Hammarlund, Ande (2004) ”Introduction: An Annotated Glossary”. Sufism, Music and Society in Turkey and the Middle East. Toim. Ande Hammarlund & Tord Olsson. England: Curzon Press, 1–7. https://doi.org/10.4324/9780203346976
Hirsjärvi, Sirkka & Hurme, Helena (2000) Tutkimushaastattelu – Teemahaastattelun teoria ja käytäntö. Helsinki: Yliopistopaino.
Hofstede, Geert (1992) Kulttuurit ja organisaatiot – Mielen ohjelmointi (käänt. Liljamo, Ritva). Helsinki: WSOY.
Huhtinen-Hildén, Laura (2019) ”Elämän ja arjen musiikkia – musiikillisen ilmaisun monia mahdollisuuksia”. Luovan toiminnan työtavat – Käsikirja sosiaali- ja terveysalalle. Toim. Anna Liisa Karjalainen. PS-kustannus, 21–56.
Huotilainen, Minna (2004) ”Sikiöaikainen oppiminen valmistaa tien syntymänjälkeiseen elämään”. Tieteessä tapahtuu 22(4), 14–16. https://journal.fi/tt/article/view/56975
Hurt-Thaut, Corene P. & Johnson, Sarah B. (2015) ”Neurologic Music Therapy”. Music Therapy Handbook. Toim. Barbara L. Wheeler. New York, London: The Guilford Press, 220–232. https://doi.org/10.1080/08098131.2016.1221608
Karlsen, Sidsel (2012) ”Multiple repertoires of ways of being and acting in music: immigrant students' musical agency as an impetus for democracy”. Music Education Research 14:2, 131–148, https://doi.org/10.1080/14613808.2012.685460
Komsi, Piia & Nyyssönen, Saija & Tuominen, Maini (2001) ”Aflatuni Family Trio: Musisoiva iranilaisperhe”. Steel Pan, Mbalax ja Gamelan – tutkielmia maahanmuuttajamusiikeista. Toim. Erkki Pekkilä. Helsinki: Maailman musiikin keskus, 177–194.
Korkman, Sixten (2017) Globalisaatio koetuksella – Miten pärjää Suomi? Helsinki: Kustannus osakeyhtiö Otava.
Krout, Robert E. (2007) ”Music listening to facilitate relaxation and promote wellness: Integrated aspects of our neurophysiological responses to music”. The Arts in psychotherapy 34(2), 134–141. https://doi.org/10.1016/j.aip.2006.11.001
Kurki, Tuuli (2018) Immigrant-ness as (Mis)Fortune? Immigrantisation Through Integration Policies and Practices in Education. (Doctoral dissertation). University of Helsinki. https://helda.helsinki.fi/handle/10138/294719
Laine, Timo (2010) ”Miten kokemusta voidaan tutkia? Fenomenologinen näkökulma”. Ikkunoita tutkimusmetodeihin II, näkökulmia aloittelevalle tutkijalle tutkimuksen teoreettisiin lähtökohtiin ja analyysinmenetelmiin. Toim. Juhani Aaltola & Raine Valli. Jyväskylä: PS-kustannus, 28–45.
Laki kotoutumisen edistämisestä 1386/2010. Annettu 1.9.2011.
Lehtonen, Kimmo (1996) Musiikki, kieli ja kommunikaatio – Mietteitä musiikista ja musiikkiterapiasta. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto, Musiikkitieteen laitos.
Lewis, Hannah (2010) ”Community Moments: Integration and Transnationalism at 'Refugee' Parties and Events”. Journal of Refugee Studies 23. 571–588. https://doi.org/10.1093/jrs/feq037
Liebkind, Karmela & Jasinskaja-Lahti, Inga (2000) ”Nuorten maahanmuuttajien hyvinvointiin vaikuttavat tekijät”. Monikulttuurinen Suomi – Etniset suhteet tutkimuksen valossa. Toim. Karmela Liebkind. Helsinki: Gaudeamus, 112–123.
Lodge, David & Badley, Bill & van der Linden, N. (2006) ”Arab World/Egypt – Classical”. The rough guide to World Music – Africa & Middle East. Toim. Simon Broughton, Mark Ellingham & John Lusk. London: LegoPrint S.p.A, 463–474.
Louhivuori, Jukka (2009) ”Näkökulmia musiikkikasvatuksen merkityksiin”. Musiikkikasvatus – Näkökulmia kasvatukseen, opetukseen ja tutkimukseen. Toim. Jukka Louhivuori, Pirkko Paananen & Lauri Väkevä. Vaasa: Ykkös-Offset Oy, 11–27.
Lundkvist, Erik & Wagnsson, Stefan & Davis, Louise & Ivarsson, Andreas (2020) ”Integration of immigrant youth in Sweden: does sport participation really have an impact?”. International journal of adolescence and youth, 25(1), 891–906. https://doi.org/10.1080/02673843.2020.1775099
Lybeck, Tuula & Kaunisharju, Kirsi & Niemi, Merja & Talvitie, Heli (2018) Taide ja kulttuuri osana alueiden kehitystä. Näkymä vuoteen 2025. Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2018:20.
Marsh, Kathryn (2017) ”Creating bridges: music, play and well-being in the lives of refugee and immigrant children and young people”. Music Education Research, 19:1, 60–73. https://doi.org/10.1080/14613808.2016.1189525
Marsh, Kathryn (2012) ”’The beat will make you be courage’: The role of a secondary school music program in supporting young refugees and newly arrived immigrants in Australia”. Research Studies in Music Education, 34(2): 93–111. https://doi.org/10.1177/1321103X12466138
Martikainen, Tuomas & Haikkola, Lotta (2010) Maahanmuutto ja sukupolvet. Helsinki: Hakapaino.
Martikainen, Tuomas & Saukkonen, Pasi & Säävälä, Minna (2013) Muuttajat – Kansainvälinen muuttoliike ja suomalainen yhteiskunta. Helsinki. Gaudeamus.
Mood, Carina & Jonsson, Jan O & Brolin Låftman, Sara (2021) ”Immigrant Integration and Youth Mental Health in Four European Countries”. European sociological review, 32(6), 716–729.
https://doi.org/10.1093/esr/jcw027
North, Adrian C. & Hargreaves, David J. (2008) The social and applied psychology of music. Oxford: Oxford University Press.
https://doi.org/10.1093/acprof:oso/9780198567424.001.0001
Pekkilä, Erkki (2006) Etnomusikologia ja maailmanmusiikki: esseitä ja arvosteluita. Helsinki: Maailman musiikin keskus ry.
Punkanen, Marko & Eerola, Tuomas & Erkkilä, Jaakko (2011) ”Biased emotional recognition in depression: Perception of emotions in music by depressed patients”. Journal of Affective Disorders 130 (1–2), 118–126. https://doi.org/10.1016/j.jad.2010.10.034
Reicher, Stephen D. & Haslam, S. Alexander & Spears, Russell & Reynolds, Katherine J. (2012) ”A social mind: The context of John Turner's work and its influence”. European Review of Social Psychology 23:1, 344–385.
https://doi.org/10.1080/10463283.2012.745672
Reynolds, Andrew D. & Crea, Thomas M. (2017) ”The Integration of Immigrant Youth in Schools and Friendship Networks”. Population research and policy review, 36(4), 501–529.
https://doi.org/10.1007/s11113-017-9434-4
Rytkönen, Aino (2020) Musiikin merkitys Lähi-idästä tulleiden nuorten kotoutumiseen. Pro gradu -tutkielma. Jyväskylän yliopisto, musiikkitiede. https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/69837
Saarikallio, Suvi (2007) Music as Mood Regulation in Adolescence. Jyväskylä Studies in Humanities 67. Jyväskylä: Jyväskylä University Printing House.
Saarikallio, Suvi (2009) ”Musiikki ja nuoren psykososiaalinen kehitys”. Musiikkikasvatus – Näkökulmia kasvatukseen, opetukseen ja tutkimukseen. Toim. Jukka Louhivuori, Pasi Paananen & Lauri Väkevä. Jyväskylä: Suomen musiikkikasvatusseura, 221–231.
Saastamoinen, Jutta & Brewis Kielo (2017) Vuosittainen maahanmuutto- ja turvapaikkapolitiikkaa koskeva raportti – Suomi 2016. Euroopan muuttoliikeverkosto 2017. http://emn.fi/files/1522/Politiikkaraportti_FI_EN_final.pdf
Salminen, Kimmo (1989) Musiikkimakujen muotoutuminen - Musiikkikulttuuriin sosiaalistuminen ja enkulturaation ongelmat. Helsinki: Yleisradio.
Saukkonen Pasi (2020) Suomi omaksi kodiksi: Kotouttamispolitiikka ja sen kehittämismahdollisuudet. Gaudeamus.
Suutari, Pekka (2013) ”Moni-identtisyys ja etnisten vähemmistöjen musiikki”. Musiikki kulttuurina. Toim. Pirkko Moisala & Elina Seye. Helsinki: Suomen etnomusikologinen seura, 257–276.
Temple, Bogusia & Edwards, Rosalind (2011) ”Limited exchanges: approaches to involving people who do not speak English in research and service development”. Doing research with refugees. Issues and guidelines. Toim. Bogusia Temple & Rhetta Moran. The Policy Press, 37–54. https://doi.org/10.1332/policypress/9781861345981.003.0003
Thaut, Michael H. (2005) The Future of Music in Therapy and Medicine. New York Academy of Sciences, 1060, 303–308. https://doi.org/10.1196/annals.1360.023
Thomson, Katja (2021) Reciprocal Integration in a Musical Thirdspace: An Ethnographic Study with Refugee Musicians and Higher Music Education Students. Sibelius Academy of the University of the Arts Helsinki. https://taju.uniarts.fi/handle/10024/7274
Tiainen, Suvi & Brewis, Kielo (2016) Vuosittainen maahanmuutto- ja turvapaikkapolitiikkaa koskeva raportti – Suomi 2015. Euroopan muuttoliikeverkosto 2016. http://www.emn.fi/files/1365/APR_2015_FINAL.pdf
Tuohey, Terese Volk & Klinger, Rita & Sawa, George D. & Roberts, Christopher (2011) ”Music of the Middle East”. Multicultural Perspectives in Music Education. Toim. William M. Anderson & Patricia S. Campbell. United Kingdom: The National Association for Music Education, 149–200.
Tuomisto, Karolina & Tiittala, Paula & Helve, Otto & Vuori, Johanna (2016) Turvapaikanhakijoiden sekä oleskeluluvan ja kuntapaikan saaneiden kunnalliset sote-palvelut – Kuntakyselyn tulokset. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. http://www.julkari.fi/handle/10024/131609
Turtiainen, Kati & Rezai, Jassin (2018) ”Valoa tunnelin päässä: Tunnustussuhteet nuoren kertomuksessa”. Maahanmuutto, palvelut ja hyvinvointi – Kohtaamisissa kehittyviä käytäntöjä. Toim. Johanna Hiitola, Merja Anis & Kati Turtiainen. Tampere: Vastapaino, 214–234.
Valtonen, Kathleen (2008) Social work and migration: immigrant and refugee settlement and integration. Burlington: Ashgate cop.
Willcutt, Erik G. & Pennington, Bruce F. & Boada, Richard & Ogline, Jamie S. & Tunick, Rachel A. & Chhabildas, Nomita A. & Olson, Richard K. (2001) ”A Comparison of the Cognitive Deficits in Reading Disability and Attention-Deficit/Hyperactivity Disorder”. Journal of Abnormal Psychology, 110 (1), 157–172.
