Persona non grata vai arvostettu Sibelius-sopraano
Aulikki Rautawaaran ura 1944–1957
DOI:
https://doi.org/10.23985/evk.132091Avainsanat:
Aulikki Rautawaara, laulajan ura, jälleenrakennus, Sibelius, kulttuurihistoria, laulajatutkimusAbstrakti
Artikkelissa tarkastellaan laulajan uran toteutumista toisen maailmansodan jälkeisinä vuosina. Raskaiden sotavuosien jälkeen rauhaan asettauduttiin muuttuneessa poliittisessa ja yhteiskunnallisessa tilanteessa, mikä vaikutti myös muusikoiden mahdollisuuksiin. Sopraano Aulikki Rautawaara (1906–1990) on kiinnostava esimerkki laulajasta, jonka ura sodan jälkeen ei toteutunut sotaa edeltäneen uran viitoittamalla tiellä. Rautawaara työskenteli vuonna 1927 alkaneen laulajanuransa jälkipuolella etupäässä konserttilaulajana ja oli tunnettu erityisesti ja erityisenä Sibeliuksen laulujen esittäjänä.
Reseptiohistorian työkalujen ja elämäkertatutkimuksen lähestymistapojen avulla käsitellään, millaisen vastaanoton Rautawaara sai esiintyvänä taiteilijana toisen maailmansodan jälkimainingeissa. Selventävä kysymys on, miten Rautawaaran sodan aikainen toiminta vaikutti uraan sodan jälkeen. Lisäksi tarkastellaan, miten Rautawaara itse suhtautui tilanteeseen. Pääasiallisena aineistona ovat suomalaiset, ruotsalaiset ja norjalaiset sanomalehdet. Tätä aineistoa täydennetään muulla arkistoaineistolla esimerkiksi Aulikki Rautawaaran yksityisarkistosta.
Rautawaaran esiintymiset saksalaisille miehittäjäsotilaille Norjassa sodan aikana nousivat lehdistössä esiin aika ajoin sodan jälkeen ja vaikuttivat uran toteutumiseen. Musiikkiyhteisön tuki Suomessa ja Ruotsissa auttoi Rautawaaraa palaamaan 1940-luvun lopulla myös kansainvälisille estradeille. Rautawaaran tapaus on osa sopeutumista ja siinä kilvoittelua toisen maailmansodan jälkeisten vuosien muuttuneissa olosuhteissa.
Aulikki Rautawaara, laulajan ura, jälleenrakennus, Sibelius, kulttuurihistoria, laulajatutkimus
Artikkelin kansikuva: Aulikki Rautawaara. Lähde: Aulikki Rautawaaran yksityisarkisto.
Lähdeviitteet
Andersson, Greger (2007) “Karl Gerhard, Johnny Bode och Zarah Leander”. Myt och propaganda. Musiken i nazismens tjänst i Sverige och Tyskland. Kirj. Greger Andersson & Ursula Geisler. Tukholma: Forum för levande historia, 95–103.
Caine, Barbara (2010) Biography and History. New York: Palgrave Macmillan. https://doi.org/10.1007/978-1-137-10740-4
Carlberg, Anders (2021) Toner och terror. Musik och politik i Hitlers Europa. Tukholma: Santérus.
Carlberg, Anders (2016) Hitlers lojala musiker. Hur musiken blev ett vapen i Tredje rikets propaganda. Tukholma: Santérus.
Dahlström, Fabian (2003) Jean Sibelius. Thematisch-bibliographisches Verzeichnis seiner Werke. Wiesbaden: Breitkopf & Härtel.
Garberding, Petra (2007) Musik och politik i skuggan av nazismen. Kurt Atterberg och de svensk-tyska musikrelationerna. Lund: Sekel.
Goehr, Lydia (2007 [1992]) The Imaginary Museum of Musical Works. An Essay in the Philosophy of Music. New York: Oxford University Press.
Grimley, Daniel M. (2021) Jean Sibelius. Life, Music, Silence. Lontoo: Reaktion Books.
Gronow, Pekka (1989) “Aulikki Rautawaara. Discography”. Finnish Music Quarterly 4/1989, 52–58.
Hakosalo, Heini & Jalagin, Seija & Junila, Marianne & Kurvinen, Heidi (2014) “Johdanto”. Historiallinen elämä. Biografia ja historiantutkimus. Toim. Heini Hakosalo ym. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 7–23.
Hirvensalo, Eeva (2008) “Rautawaara, Aulikki (1906–1990)”. Kansallisbiografia. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. https://kansallisbiografia.fi/kansallisbiografia/henkilo/1511 (luettu 4.2.2023).
Herresthal, Harald (2019) Propaganda og motstand. Musikklivet i Oslo 1940–1945. Oslo: Ad Notam forlag.
Holmila, Antero & Mikkonen, Simo (2015) Suomi sodan jälkeen. Pelon, katkeruuden ja toivon vuodet 1944–1949. Jyväskylä: Atena Kustannus.
Huttunen, Matti (2016) ”Kauneudesta kiinnostavuuteen – tapausesimerkkejä uuden pianomusiikin tulosta Suomeen”. Kartanoista kaikkein soittimeksi. Pianonsoiton historiaa Suomessa. Toim. Margit Rahkonen, Annikka Konttori-Gustafsson & Markus Kuikka. Helsinki: Taideyliopiston Sibelius-Akatemia, 36–53.
Huttunen, Matti (2002) ”Suomalaisen esittävän säveltaiteen historia”. Suomen musiikin historia. Esittävä säveltaide. Toim. Martti Haapakoski ym. Helsinki: WSOY, 303–440.
Jefferson, Alan (1996) Elisabeth Schwarzkopf. Lontoo: Victor Gollancz. https://doi.org/10.2307/j.ctvg8p5gc.6
Jokisipilä, Markku & Könönen, Janne (2013) Kolmannen valtakunnan vieraat. Suomi Hitlerin Saksan vaikutuspiirissä 1933–1944. Helsinki: Otava.
Junila, Marianne (2012) ”Wars on the Home Front: Mobilization, Economy and Everyday Experiences”. Finland in World War II. History, Memomy, Interpretations. Toim. Tiina Kinnunen & Ville Kivimäki. Leiden: Brill, 191–232.
Kalela, Jorma (2018) ”Teoriattomuus historiantutkimuksen yhteiskuntasuhteessa”. Menneisyyden rakentajat. Teoriat historiantutkimuksessa. Toim. Matti O. Hannikainen ym. Helsinki: Gaudeamus, 20–45.
Kalela, Jorma (2000) Historiantutkimus ja historia. Helsinki: Gaudeamus.
Karlson, Anu (1976) ”Aulikki Rautawaaran albumista”. Rondo 14:5–6, 16–18.
Kater, Michael H. (2019) Culture in Nazi Germany. New Haven: Yale University Press. https://doi.org/10.12987/9780300245110
Kater, Michael H. (2003) “Introduction”. Music and Nazism. Art under Tyranny, 1933–1945. Toim. Michael H. Kater & Albrecht Riethmüller. Lilienthal: Laaber Verlag, 9–14. https://doi.org/10.12987/yale/9780300092738.003.0001
Kinnunen, Tiina (2017) ”Fallen Angels, Fallen Nation?: Representations of Patriotic Women and Images of a Nation in Finland’s Post-War Memory”. Continued Violence and Troublesome Pasts. Post-war Europe between Victors after the Second World War. Toim. Ville Kivimäki & Petri Karonen. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 109–131.
Kirves, Jenni (2008) ”’Sota ei ollut elämisen eikä muistamisen arvoista aikaa’: kirjailijat ja traumaattinen sota. Ruma sota. Toim. Sari Näre & Jenni Kirves. Helsinki: Johnny Kniga Publishing, 381–425.
Kivimäki, Ville (2013) Murtuneet mielet: taistelu suomalaissotilaiden hermoista 1939–1945. Helsinki: WSOY.
Kivimäki, Ville & Hytönen, Kirsi-Maria & Karonen, Petri & Malinen, Antti (2021) ”Sodat ja 1900-luvun suomalaisuudet: Sota kansallisten identiteettien rakentajana ja purkajana”. Suomalaisen yhteiskunnan historia 1400–2000. Osa 2: Yhteisöt ja identiteetit. Toim. Pirjo Markkola, Marjaana Niemi & Pertti Haapala. Tampere: Vastapaino, 441–472.
Kolbe, Laura & Nyström, Samu & Vesikansa, Jyrki (toim.) (2015) Helsinki 1945 – pääkaupunki ja rauha. Helsinki: Minerva Kustannus.
Korhonen, Kimmo (2009) Selim Palmgren: elämä musiikissa. Helsinki: WSOY.
Koski, Sari (2015) ”Suomen liittyminen Yhdistyneisiin kansakuntiin -tietopaketti”. Eduskunta. https://www.eduskunta.fi/FI/naineduskuntatoimii/kirjasto/aineistot/kv-jarjestot/Suomen-liittyminen-YKhon/Sivut/default.aspx (luettu 22.2.2023).
Kurkela, Vesa (2003) ”Kansallisen ihanteellisuuden aika: vuodet 1945–62”. Suomen musiikin historia. Populaarimusiikki. Kirj. Pekka Jalkanen & Vesa Kurkela. Helsinki: WSOY.
Kurkela, Vesa & Rantanen, Saijaleena (2017) “Germany as Cultural Paragon. Transferring Modern Musical Life from Central Europe to Finland”. Cultural Mediation in Europe, 1800–1950. Toim. Reine Meylærts, Lieven D’hulst & Tom Verschaffel. Leuven: Leuven University Press, 177–194. https://doi.org/10.2307/j.ctt21c4s30.12
Leskelä-Kärki, Maarit (2014) ”Suhteellista elämää. Relationaalisuus ja biografinen vuorovaikutus”. Historiallinen elämä. Biografia ja historiantutkimus. Toim. Heini Hakosalo ym. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 314–331.
Leskelä-Kärki, Maarit (2012) ”Samastumisia ja etääntymisiä. Elämäkerta historiantutkimuksen kysymyksenä”. Tulkinnan polkuja. Kulttuurihistorian tutkimusmenetelmiä. Toim. Asko Nivala & Rami Mähkä. Turku: Turun yliopisto, 25–48.
Leskelä-Kärki, Maarit (2006) Kirjoittaen maailmassa. Krohnin sisaret ja kirjallinen elämä. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.
Maasalo, Kai (1980) Radion Sinfoniaorkesterin viisi vuosikymmentä 1927–1977. Helsinki: Yleisradio.
Mantere, Markus (2017) “Ilmari Krohn, Otto Andersson, Armas Otto Väisänen ja tieteen suuri tehtävä. Suomalaisen musiikintutkimuksen suhteet Saksaan 1930- ja 1940-luvuilla”. Musiikki 47:1–2, 86–112.
Mantere, Markus (2006) Glenn Gould: viisi näkökulmaa pianistin muusikkouteen ja kulttuuriseen reseptioon. Helsinki: Suomen Etnomusikologinen Seura.
Meinander Henrik (2009) Suomi 1944. Sota, yhteiskunta, tunnemaisema. Suom. Paula Autio. Helsinki: Siltala.
Mikkonen, Simo (2019) ”Te olette valloittaneet meidät!”. Taide Suomen ja Neuvostoliiton suhteissa 1944–1960. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.
Monod, David (2005) Settling Scores. German Music, Denazification, & the Americans, 1945–1953. Chapel Hill: The University of North Carolina Press.
Mäkelä, Tomi (2011) Jean Sibelius. Käänt. Steven Lindberg. Woodbridge: The Boydell Press.
Nivanka, Leena (1992) Lea Piltti. Helsinki: WSOY.
Nøkleby, Berit (1992) Josef Terboven. Hitlers mann i Norge. Oslo: Gyldendal Norsk Forlag.
Potter, Pamela M. (2016) Art of Suppression: Confronting the Nazi Past in Histories of the Visual and Performing Arts. Oakland: California University Press. https://doi.org/10.1525/california/9780520282346.001.0001
Prieberg, Fred K. (1991) Trial of Strength. Wilhelm Furtwängler and the Third Reich. Engl. Christopher Dolan. Lontoo: Quartet Books.
Salmenhaara, Erkki (1996) Suomen musiikin historia 3. Uuden musiikin kynnyksellä 1907–1958. Helsinki: WSOY.
Sarlo, Dario (2010) Investigating Performer Uniqueness: The Case of Jascha Heifetz. Väitöskirja, University of London. https://research.gold.ac.uk/id/eprint/6565/ (luettu 20.3.2023).
Shirakawa, Sam H. (1992) The Devil’s Music Master. The Controversial Life and Career of Wilhelm Furtwängler. New York: Oxford University Press.
Silvennoinen, Oula (2014) ”Kumpujen yöhön – eli kuinka historiallinen muisti vääristyi”. Luvattu maa. Suur-Suomen unelma ja unohdus. Toim. Sari Näre & Jenni Kirves. Helsinki: Johnny Kniga Publishing, 15–67.
Talasniemi, Johanna (2021) ”Aus banger Brust: Aulikki Rautawaaran sota-ajan konserttitoiminta 1939–1944”. Musiikki 51:3, 7–45. https://doi.org/10.51816/musiikki.111752
Talasniemi, Johanna (2020) ”Flickan kom…: Aulikki Rautawaaran Sibelius-ohjelmisto 1927–1957”. Musiikki 50:3, 38–76. https://musiikki.journal.fi/article/view/98149
Thacker, Toby (2007) Music after Hitler, 1945–1955. Hampshire: Ashgate.
Thurman, Kira (2021) Singing like Germans: Black Musicians in the Land of Bach, Beethoven, and Brahms. Ithaca: Cornell University Press. https://doi.org/10.7591/cornell/9781501759840.001.0001
Torvinen, Juha (2018) “The Politics of apoliticism: Erik Bergman’s composition studies in Nazi Germany”. Käänt. Jaakko Mäntyjärvi. Finnish Music Quarterly. https://fmq.fi/articles/the-politics-of-apoliticism-erik-bergmans-composition-studies-in-nazi-germany# (luettu 20.3.2023).
Tunbridge, Laura (2018) Singing in the Age of Anxiety. Lieder Performances in New York and London between the World Wars. Chicago: University of Chicago Press. https://doi.org/10.7208/chicago/9780226563602.001.0001
Valestrand, Terje (2022) ”Skjønnheten og udyret på riksturné i Nazi-Norge”. Aftenposten 19.4.2022. https://www.aftenposten.no/historie/i/rER4dR/skjoennheten-og-udyret-paa-riksturne-i-nazi-norge (luettu 20.3.2023).
Vares, Vesa (2018) Viileää veljeyttä. Helsinki: Otava.
Waldén-Antikainen, Susanna (2022) ”’Yhteinen henkinen tila’: kansallisosialistinen kulttuuripropaganda säveltäjä Yrjö Kilpistä koskevissa lehtiartikkeleissa 1934–1944”. Musiikki 52:3, 10–41. https://doi.org/10.51816/musiikki.121964
