Gullevašvuohta – luohti pohjoissaamenkielisen saamelaisyhteisön kulttuuriperintönä

Abstrakti

(Sámegielat čohkkaigeassu suomagielat čohkkaigeasu maŋŋel.)

Artikkeli avaa polkua, jonka olen kulkenut luohtiin syventyessäni sekä musiikillisesti että avartaessani itselleni luohtin merkitystä saamelaisessa elämässä. Olen saamelainen, olen muusikko, olen luohtin oppija ja nykyään myös joikaaja. Olen syventynyt luohtin aihepiiriin osana taiteellista tohtorintutkintoani Taideyliopiston Sibelius-Akatemiassa. Tutkimuksessani käsittelen luohtia sekä saamelaisena joikaajana että länsimaisen taidemusiikin koulutuksen läpikäyneenä muusikkona. Taustani länsimaisen taidemusiikin parissa antaa tutkimukseeni asetelman, jossa saamelainen maailmankuva peilautuu länsimaiseen musiikkikäsitykseen: työskentelyni lähtökohta on saamelaiskulttuurin sisältäpäin tuleva tieto, jonka rinnalla hyödynnän länsimaisen musiikkikoulutuksen mahdollistamia välineitä. Minua on kiinnostanut aina, mikä tekee luohtista luohtin. Miksi joku luohti tuntuu siltä, että se on kuin aiempien sukupolvien yhteydenotto tässä ajassa? Mistä sen tunnistaa? Miten sen voi oppia, vai voiko? Mitä tarvitaan, että luohti on luohti? Artikkelissa pohdin myös, miten luohti voi olla läsnä nykypäivän julkisia areenoita kulttuurisesti kestävällä tavalla sekä mikä on luohtin taustalla vaikuttava maailmankuva ja filosofia ja millaisia ovat niitä vastaavat käytänteet ja tapaoikeudet.

Alkuperäiskansat ovat olleet länsimaisten tutkijoiden tutkimuksen kohteena, mutta tämä tutkimus on harvoin hyödyttänyt heitä itseään. Alkuperäiskansojen itsensä tekemässä tutkimuksessa ajattelu lähtee alkuperäiskansan oman kulttuurin sisältä, ja tutkimuksen tavoitteena on keskittyä alkuperäiskansojen omista arvoista, prioriteeteista, tarpeista, näkemyksistä, kysymyksistä ja käytänteistä lähtevään tutkimukseen. Luohtista ei ole ennen omaa tutkimusprojektiani tehty muusikkolähtöistä taiteellista tutkimusta. Käytän tutkimusaineistona omaa kokemustani taiteellisessa prosessissa tutkimusmetodeinani autoetnografia ja joikaaminen. Taiteellisen prosessin aikana havainnoistani ja kokemuksistani kirjoittamani päiväkirja paljastaa kokemukseni. Alkuperäiskansojen omat metodit liittyvät omiin sosiaalisiin ja kulttuurisiin käytänteisiimme. Joikaaminen ja luohtit ovat oma taiteen muotonsa, ja tutkimuksessani joikaaminen on sekä taiteellisen tutkimuksen että alkuperäiskansatutkimuksen menetelmä.

Luohti on kulttuuriperintöämme ja se sisältää pienistä palasista koostuen kansamme historian ja maailmankatsomuksen. Saamelaiskulttuuri rakentuu sukulaisuuden ja sukujen verkoston ympärille ja joikaajan on asettauduttava osaksi tätä verkostoa. Luohti ja joikaaminen ovat oma henkinen ja musiikillinen maailmansa, joka on niin monimutkainen, että tyylin opettelemisessa täytyy käyttää tarkkuutta sekä havaita mikrotason muuntelua ja rakenteita. Luohtissa yhdistyvät saamelainen elämänkatsomus ja omaleimainen musiikkiperinne. Näiden molempien puolien tutkiminen ja opetteleminen on joikaajalle tärkeää, kun perinnettä sovitetaan tähän aikaan uusin tavoin.

*****

Artihkal guorrá bálgá, man lean luohtái oahpásnuvadettiin johtán. Lean dahkan dan sihke musihka bokte ja go lean suokkardallan alccen luođi mearkkašumi sápmelaš eallimis. Lean sápmelaš, lean musihkkár, lean luođi oahpahalli ja dán áigge maiddái juoigi. Lean oahpásnuvvan luođi fáddái iežan dáiddalaš doavttirdutkosis Dáiddauniversitehta Sibelius-Akademiijas. Gieđahalan iežan dutkamušas luođi sihke sápmelaš juoigin ja musihkkárin, geas lea oarjemáilmmi dáiddamusihka skuvlejupmi. Mu duogáš oarjemáilmmi dáiddamusihka suorggis láhčá mu dutkamuššii lahkonanvuogi, mas sápmelaš máilmmigovva speadjaluvvá oarjemáilmmi musihkkaipmárdussii: mu bargama vuolggasadji lea sámekultuvrra siskkáldas diehtu ja fárrolaga dainna mun fievrridan oarjemáilmmi musihkkaskuvlejumi gaskaomiid. Mun lean álot háliidan diehtit, mii dahká luođis luođi. Manin juoga luohti orru dego máttut válddále dainna oktavuođa dán áiggis? Mas luođi dovdá? Mo luođi sáhttá oahppat vai sáhttágo? Mii dárbbašuvvo, vai luohti lea luohti? Suokkardalan iežan artihkkalis maiddái dan, mo luohti sáhttá leat otná beaivvi almmolaš arenain mielde kultuvrralaččat suvdilis vugiin. Lassin guorahalan luođi máilmmigova ja filosofiija, mo dat geavatlaččat bohtet ovdan ja makkár vieruiduvvan rievttit daidda laktásit.

Eamiálbmogat leat geasuhan oarjemáilmmi dutkamuša, muhto oarjemáilmmi dutkamuš lea hárve leamašan ávkin eamiálbmogiidda. Eamiálbmogiid iežaset dutkamis jurddašeapmi vuolgá eamiálbmoga kultuvrra siskkobealde, ja eamiálbmotdutkamuša lahkonanvuogit vuođđuduvvet eamiálbmogiid iežaset árvvuide, prioriseremiidda, oainnuide, gažaldagaide ja geavadiidda. Luođi birra ii leat ovdal mu dutkanprošeavtta dahkkon dáiddalaš dutkamuš musihkkára vuolggasajiin. Mun geavahan iežan vásáhusa dáiddalaš proseassas, mas dutkanmetodan leat autoetnografiija ja juoigan. Lean čállán dáiddalaš proseassa áigge iežan fuomášumiin ja vásáhusain beaivegirjji, mii buktá mu vásáhusaid oidnosii. Eamiálbmogiid iežaset metodat laktásit min iežamet sosiálalaš ja kultuvrralaš geavadiidda. Juoigan ja luođit huksejit iežasetlágan dáidaga hámi, ja mu dutkamušas juoigan lea sihke dáiddalaš dutkamuša ja eamiálbmotdutkamuša metoda.

Luohti gullá min kulturárbái. Dat čohkiida unna oasážiin, mat ovttas sisttisdollet min álbmoga historjjá ja máilmmioainnu. Sámekultuvra vuođđuduvvá fuolkevuođaid ja sogaid fierpmádahkii, ja juoigi sajáiduvvá oassin dán fierpmádahkii. Luohti ja juoigan huksejit vuoiŋŋalaš ja musihkalaš máilmmi, mii lea nu máŋggamohkat, ahte stiilla oahpahallamis ferte geavahit dárkilvuođa ja áicat mikrodási rievdadusaid ja ráhkadusaid. Luohti gođđá oktii sápmelaš eallinoainnu ja erenomáš musihkkaárbbi. Dáid guktuid beliid dutkan ja oahpahallan leat juoigái dehálaččat, go árbevierru heivehuvvo dálá áigái ođđa vugiiguin.

*****

Artikkelin teemakuva: Näkkäläjärvi-Länsman saamenpuvussa, yläkehon päällä ristissä poronsarvet. Kuva: Lada Suomenrinne.