Musiikkipoliittisesta vaikuttamisesta tutkijaverkostojen ylläpitämiseen
Suomen etnomusikologisen seuran toiminnan kehitysvaiheita
DOI:
https://doi.org/10.23985/evk.148903Abstrakti
Artikkelissa luodaan katsaus tänä vuonna 50. toimintavuottaan juhlivan Suomen etnomusikologisen seuran kehitykseen sen perustamisesta tähän päivään. Esittelemme seuran moninaisia toimintamuotoja sekä sitä, millaisia muutoksia niissä on tapahtunut seuran toiminnan aikana. Jos seuran varhaisia toimintavuosia leimasi ”kulttuuriaktiivisuus” ja vahva pyrkimys yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen, tänä päivänä toiminnassa painottuu ennemminkin tutkijoiden välisten yhteyksien edistäminen ja ylläpitäminen. Katsaus pohjautuu seuran arkistoihin (pöytäkirjat, toimintasuunnitelmat ja toimintakertomukset) ja julkaisuihin sekä seuran toimintaa ja suomalaista etnomusikologiaa käsitteleviin kirjoituksiin.
Artikkelin teemakuva: Rekisteröitymistä ja iloisia jälleennäkemisiä seuran järjestämän ICTMD Nordic-Baltic Network Conference -tapahtuman vastaanottotiskillä lokakuussa 2024.
Lähdeviitteet
Brusila, Johannes (2024) ”Suomalainen etnomusikologia ärhäkästä indiestä vesittyneeksi mainstreamiksi – tai ei miksikään?”. Musiikin suunta 2/2024.
Donner, Philip & Kurkela, Vesa & Lahtinen, Matti (toim.) (1981) Suomen etnisten vähemmistöjen musiikki. Helsinki: Kirjastopalvelu.
Eerola, Tuomas & Louhivuori, Jukka & Moisala, Pirkko (toim.) (2003) Johdatus musiikintutkimukseen. Jyväskylä: Suomen musiikkitieteellinen seura.
Etnosoi! (2024) ”Info”. https://www.etnosoi.fi/fi/etnosoi/info (luettu 22.9.2024).
Heinonen, Yrjö (2005) ”Suomen etnomusikologinen seura populaarimusiikin tutkimuksen keskustelu- ja julkaisufoorumina”. Musiikin suunta 2/2005, 34–46.
Herndon, Marcia & Moisala, Pirkko (1994) ”ICTM Study Group: Music and Gender”. Bulletin of the International Council for Traditional Music No. LXXXV, October 1994, 28.
Häyrynen, Simo (2006) Suomalaisen yhteiskunnan kulttuuripolitiikka. SoPhi 99. Jyväskylä: Minerva Kustannus.
ICTM (1985a) “28th Conference –‘The Baltic’”. Bulletin of the International Council for Traditional Music No. LXVI, April 1985, 10–20.
ICTM (1985b) “Study Groups in Formation”. Bulletin of the International Council for Traditional Music No. LXVII, October 1985, 6.
ICTMD (2024a) ”Past World Conferences”. https://ictmd.org/past-world-conferences (luettu 18.9.2024).
ICTMD (2024b) ”ICTM Study Group on Music, Gender, and Sexuality”. https://ictmusic.org/studygroup/gender (luettu 17.10.2024).
Järviluoma, Helmi (1997) ”Reports: National Committee – Finland”. Bulletin of the International Council for Traditional Music No. XC, April 1997, 24–27.
Järviluoma, Helmi (2005) ”Ajan lyhyt historia. Suomen Etnomusikologinen Seura 1970–80-lukujen vaihteessa”. Musiikin suunta 2/2005, 59–66.
Järviluoma, Helmi (2008) ”Etnomusikologi kulttuurintutkijana – pakkoavioliitto vai aito romanssi?” Kulttuurintutkimus 25:2, 11–24.
Järviluoma, Helmi (2024) ”Etnomusikologia Suomessa – yksi kuohuva joki vai sata pientä puroa?”. Musiikin suunta 2/2024.
Järviluoma, Helmi & Wagstaff, Gregg (toim.) (2002) Soundscape Studies and Methods. Helsinki: Suomen etnomusikologinen seura.
Kilpiö, Kaarina & Niiranen, Elina & Rantanen, Saijaleena (2023) ”’Rohkeasti yli rajojen’ – SES täyttää 50 vuotta”. Etnomusikologian vuosikirja vol. 35, 6–10. https://doi.org/10.23985/evk.141639
Kuitunen, Marja-Leena & Moisala, Pirkko (1986) Kansojen musiikkia: etnomusikologisia kuvauksia. Helsinki: Otava.
Kurkela, Vesa (1994) ”The Historical Approach and Applied Ethnomusicology”. Ethnomusicology 38:3, 402–405. https://doi.org/10.2307/852102
Kurkela, Vesa (2005) ”Etnomusikologian sukupolvet”. Musiikin suunta 2/2005, 47–58.
Kytö, Meri & Lehtonen, Lasse & Ranta-Meyer, Tuire (2022) ”Musiikintutkimuksellisia kohtaamisia” [pääkirjoitus]. Musiikki 2/2022, 3–8. https://doi.org/10.51816/musiikki.119951
Kytö, Meri & Rantanen, Saijaleena (2014) ”Etnomusikologian vuosikirjan merkitys musiikintutkimuksen alalle Suomessa”. Etnomusikologian vuosikirja vol. 26, 8–25. https://doi.org/10.23985/evk.66786
Leisiö, Timo (1994) ”Ethnomusicology vis-à-vis Musicology”. Ethnomusicology 38:3, 412–414. https://doi.org/10.2307/852106
Moisala, Pirkko (1983) ”Etnomusikologia etenee”. Musiikin suunta 5/1983, 3.
Moisala, Pirkko (toim.) (1991) Kansanmusiikin tutkimus: metodologian opas. Helsinki: VAPK-kustannus.
Moisala, Pirkko (1994) ”The Wide Field of Finnish Ethnomusicology”. Ethnomusicology 38:3, 417–422. https://doi.org/10.2307/852108
Moisala, Pirkko (2005) ”’Itse musiikki’ ja suomalainen etnomusikologia” Musiikin suunta 2/2005, 28–33.
Moisala, Pirkko (2009) ”Musiikin kulttuurisuus tänään – nykyetnomusikologian linjauksia”. Etnomusikologian vuosikirja vol. 21, 239–257. https://doi.org/10.23985/evk.101213
Moisala, Pirkko (2024) ”Muistoja etnomusikologian varhaisajoilta”. Musiikin suunta 2/2024.
Moisala, Pirkko & Seye, Elina (toim.) (2013) Musiikki kulttuurina. Helsinki: Suomen etnomusikologinen seura.
Mäkelä, Janne (2005) ”Legitimoinnin loppu? – Populaarimusiikin historiankirjoituksen muutos”. Musiikin suunta 2/2005, 23–27.
Paukkunen, Elina (2005) ”Ajankohtaista: Suomen etnomusikologinen seura ry”. Elore vol.12:2. https://journal.fi/elore/article/view/78523/39422, https://doi.org/10.30666/elore.78523
Pekkilä, Erkki (1989a) ”Musikologian kaksi osaa”. Sessio 3:2, 2–4.
Pekkilä, Erkki (1989b) ”Hannu Sinisalolle”. Sessio 4:2, 4.
Pekkilä, Erkki (1991) ”Puheenjohtajan palsta”. SES jäsenkirje 1/1, 30.9.1990, 1.
Pekkilä, Erkki (1992) ”Puheenjohtajan palsta: Suomalainen etnomusikologia: samanmielisyyttä vai dialogia?”. SES-jäsenkirje 4/2,11.12.1992, 2.
Pekkilä, Erkki (1994) ”Nationalism, Regionalism, Leftism, and Individualism”. Ethnomusicology 38:3, 405–408. https://doi.org/10.2307/852103
Rautiainen, Tarja (1991) ”Konsensus ja konflikti”. Sessio 1/1991, 1.
Saha, Hannu (1994) ”The Study of Traditional Finnish Music versus Ethnomusicology”. Ethnomusicology 38:3, 400–402. https://doi.org/10.2307/852101
Seye, Elina (2020) ”Etnomusikologian olemassaolosta”. Musiikin suunta: ajankohtaista, julkaistu 10.2.2020. http://musiikinsuunta.fi/2020/ajankohtaista/etnomusikologian-olemassaolosta/ [tällä hetkellä ei saatavilla Musiikin suunnan verkkosivuilla, tekstin voi pyytää artikkelin kirjoittajilta].
Seye, Elina (2022) ”Etnomusikologisia näkökulmia musiikintutkimuksen dekolonisaatioon”. Etnomusikologian vuosikirja vol. 34, 13–40. https://doi.org/10.23985/evk.114919
Seye, Elina & Tiainen, Milla (2021) ”Sisäpiirejä ja sukupuolijakoja? Musiikintutkimuksen syrjintäkysely herätti keskustelua”. Musiikin suunta 1/2021. http://musiikinsuunta.fi/2021/05/08/sisapiireja-ja-sukupuolijakoja-musiikintutkimuksen-syrjintakysely-heratti-keskustelua/ (luettu 20.9.2024).
Synkooppi (2013) ”Suomen Etnomusikologisen Seuran Toukopäivä: Etnomusikologin työelämä- ja uraseminaari 6.5.”. https://synkooppi.blogspot.com/2013/04/suomen-etnomusikologisen-seuran.html (luettu 24.9.2024).
Uulu (2024) ”Tarina ja arvot”. https://uulu.fi/9/tarina-ja-arvot (luettu 22.9.2024).
Villén, Antti-Ville (2024) ”Etnomusikologinen seurankipeys”. Musiikin suunta 2/2024.
Åberg Kai & Skaffari Lotta (toim.) (2008) Moniääninen mies: Maskuliinisuuden kulttuurinen rakentuminen musiikissa. Helsinki: Suomen etnomusikologinen seura.
Öhman, Nina (2020) ”Kuukauden jäsenseurana on Suomen etnomusikologinen seura”. Tieteellisten seurain valtuuskunta: uutiset 31.8.2020, päivitetty 10.11.2020. https://www.tsv.fi/fi/uutiset/kuukauden-jasenseurana-suomen-etnomusikologinen-seura (luettu 18.9.2024).
Öhman, Nina (2021) ”Etnomusikologian yliopisto-opetus demokraattisen yhteiselämän kehitysalustana”. Etnomusikologian vuosikirja vol. 33, 94–118. https://doi.org/10.23985/evk.105337
