Shibuyaan palautettu ”Shibuya-kei”-musiikki
Paikallisuuden rakentuminen ja muutokset populaarimusiikissa
DOI:
https://doi.org/10.23985/evk.148912Avainsanat:
Japanilainen populaarimusiikki, Paikallisuus, globalisaatio, genret, popAbstrakti
Japanissa 1990-luvulla syntyneen, ”Shibuya-kei”-nimellä tunnetun musiikkityylin kategorisointia on pidetty epätäsmällisenä, koska muusikoiden ja muiden asianosaisten näkökulmasta kyseessä oli ulkopuolelta annettu markkinointitermi. Musiikintekijät välttelivät siksi kappaleidensa yksioikoista yhdistämistä Shibuyaan sijaintina, eikä ”Shibuya-keiksi” luokitellun musiikin sanoituksissa esimerkiksi viitattu Shibuyan imagoon. Globalisaatiokehityksen myötä tapahtuneen kaupunkien uudelleenrakentamisen ja turismin kiihtymisen yhteydessä Shibuya-kei on kuitenkin alettu tulkita uudelleen Shibuyan kaupunkitilassa vaalituksi musiikkikulttuuriksi. Tässä artikkelissa valaistaan näiden tulkintasuhteiden keskinäistä vaikutusprosessia keskittymällä paikallisuuteen populaarimusiikissa.
Artikkelin teemakuva: Shibuya-musiikkia länsimaisille kuulijoille esittelevän Sushi 3003 -kokoelma-albumin kansi (Bungalow, 1996).
Lähdeviitteet
Asaoka, Kōhei 朝岡孝平 (2018) Ichiba kategorii no dainamikusu: Shibuya-kei ongaku wo jirei to shite 『市場カテゴリーのダイナミクス：渋谷系音楽を事例として』[Markkinakategorioiden dynamiikka: Tapaustutkimuksena Shibuya-kei-musiikki]. Väitöskirja, Hitotsubashin yliopisto, kauppatieteet.
Bennett, Andy & Rogers, Ian (2016) Pop Music, Culture and Identity Popular Music Scenes and Cultural Memory. London: Palgrave Macmillan.
Cohen, Sara (1991) Rock Culture in Liverpool: Popular Music in the Making. Oxford: Clarendon/Oxford University Press.
Cohen, Sara (2013) ”’From the Big Dig to the Big Gig’: Live Music, Urban Regeneration and Social Change in the European Capital of Culture 2008.” Musical Performance and the Changing City Post-industrial Contexts in Europe and the United States. Toim. Fabian Holt & Carsten Wergin. New York: Routledge, 27–51.
Hamada, Jun 浜田淳 (2007) LIFE AT SLITS『ライフ・アット・スリッツ』. Tōkyō: Blues Interactions.
Isobe, Ryō磯部涼 (2019) ”’Shibuya-kei’ no keifu to saikōchiku sareru poppusu: Sekai yūsū no jōhōshū sekichi = 90-nendai no Tōkyō ga unda ongaku” 『渋谷系』の系譜と再構築されるポップス 世界有数の情報集積地=90年代の東京が生んだ音楽」[”Shibuya-kein” sukupuu ja uudelleenrakentuva pop: Maailman merkittävimpiin kuuluvan tietokeskittymän eli 1990-luvun Tokion synnyttämä musiikki”. Ketoru 『ケトル』, 4/2019: 46–47.
Kakihara, Shin 柿原晋 (2019) ”Ongaku: Shibuya afutā dāku raibu hausu to Shibuya-kei” 「音楽 シブヤ・アフター・ダーク ライブハウスと渋谷系」[Musiikki: Shibuyan After Dark -liveklubi ja Shibuya-kei]. Shibuya no himitsu. Toim. Atsushi Miura 三浦展. Tōkyō: Kabushikigaisha Paruko entateinmento jigyōbu.
Katō, Takahiro 加藤貴大 (2018) ”’Asobiba mo Shibuya datta’ – Nomiya Maki to Kaji Hideki ga kataru ’90-nendai no Shibuya-kei’” 「『遊び場も渋谷だった』野宮真貴とカジヒデキが語る”90年代の渋谷系”」 [”Shibuya oli myös ajanviettopaikkamme”: Maki Nomiya ja Hideki Kaji keskustelevat ”90-luvun Shibuya-keistä”]. LINE NEWS 28.4.2018: https://news.line.me/issue/premium-nomiya-kaji/6bc1a3f8adb5 (luettu 11.5.2020).
Kimoto, Reiichi 木本玲一 (2009) Gurōbarizēshon to ongaku bunka: Nihon no rappu myūjikku『グローバリゼーションと音楽文化 日本のラップ・ミュージック』[Globalisaatio ja musiikkikulttuuri: Japanilainen rap-musiikki]. Tōkyō: Keisō shobō.
Kimoto, Reiichi 木本玲一 (2020) ”Rappu myūjikku ni okeru rōkariti no imi”「ラップ・ミュージックにおけるローカリティの意味」[Paikallisuuden merkitys rap-musiikissa]. Popyurā ongaku saikō: Gurōbaru kara rōkaru aidentiti e『ポピュラー音楽再考——グローバルからローカルアイデンティティへ』[Populaarimusiikin uudelleenarviointi: Globaalista paikallisidentiteetteihin]. Toim. Mamoru Tōya 東谷護. Tōkyō: Serika shobō, 140–163.
Kitada, Akihiro 北田暁大 (2011) Kōkoku toshi Tōkyō: Sono tanjō to shi『広告都市・東京——その誕生と死』[Mainoskaupunki Tokio: Sen synty ja kuolema]. Tōkyō: Chikuma shobō.
Kōno Kōhei高野光平 (2018) Shōwa nosutarujii kaitai: ”Natsukashisa” wa dō tsukurareta no ka『昭和ノスタルジー解体「懐かしさ」はどう作られたのか』[Shōwa-nostalgia purettuna: Miten ”kaipuu menneeseen” rakennettiin]. Tōkyō: Shōbunsha.
Koide, Asako 小出亜佐子 (2019) Minikomi ”Eikoku ongaku” to ano koro no hanashi: 1986–1991 UK indii yara anorakku yara neoako yara…… no seishun 『ミニコミ「英国音楽」とあのころの話 1986-1991 UK インディーやらアノラックやらネオアコやら……の青春』[Omakustannelehti ”Britannian musiikki” ja tarinoita tuolta ajalta 1986–1991: Nuoruus UK-indien, anorakkien ja neo acousticin ympärillä]. Tōkyō: DU BOOKS.
Lashua, Brett & Cohen, Sara & Schofield, John (2010) ”Popular music, mapping, and the characterization of Liverpool.” Popular Music History 4:2, 126–144.
Kakimura, Ken’ichi 牧村憲一 & Fujii, Takeshi 藤井丈司 & Shiba, Tomonori 柴那典 (2017) Shibuya ongaku zukan『渋谷音楽図鑑』[Shibuyan musiikkiensyklopedia]. Tōkyō: Ōta shuppan.
Minamida, Katsuya南田勝也 (2001) Rokku myūjikku no shakaigaku『ロックミュージックの社会学』[Rock-musiikin sosiologia]. Tōkyō: Seikyūsha.
Nanba, Kōji難波功士 (2007) Zoku no keifugaku: Yūsu sabukaruchāzu no sengoshi『族の系譜学：ユース・サブカルチャーズの戦後史』[Alakulttuurityylien sukupuututkimus: Nuorison alakulttuurien sodanjälkeinen historia]. Tōkyō: Seikyūsha.
Nango, Yoshikazu 南後由和 (2016) ”Shōgyō shisetsu ni maizō sareta ’Nihonteki hiroba’ no yukue: Shinjuku Nishiguchi chika hiroba kara Shibuya sukuranburu kōsaten made” 「商業施設に埋蔵された『日本的広場』の行方：新宿西口地下広場から渋谷スクランブル交差点まで」[Kaupallisiin tiloihin kätketyn ”japanilaisen aukion” kohtalo: Shinjukun aseman länsiuloskäynnin Underground Plazasta Shibuyan Scramble Crossing -risteykseen]. Shōgyō kūkan wa nan no yume wo mita ka: 1960–2010-nendai no toshi to kenchiku 『商業空間は何の夢を見たか 1960～2010年代の都市と建築』 [Mistä unelmoi kaupallinen tila? Kaupunkien ja arkkitehtuurin kehitys 1960–2010-luvuilla]. Toim. Atsushi Miura三浦展 & Ryūji Fujimura 藤村龍至 & Yoshikazu Nango 南後由和. Tōkyō: Heibonsha, 69–166.
Negus, Keith (2004 [1996]) Popyurā ongaku nyūmon 『ポピュラー音楽入門』[Popular Music in Theory], käänt. Yasuda Masahiro 安田昌弘. Tōkyō: Suiseisha.
Nishi, Itsuki 西樹 (2002) ”Kōiki Shibuya-ken, ’tsuyosa’ to haikei no yukue: Koraborēshon de fuka kachi wo sōzō suru Shibuya-kei bijinesu no gokui”「広域渋谷圏、「強さ」と背景のゆくえ——コラボレーションで付加価値を創造する渋谷系ビジネスの極意——」[Laajemman Shibuyan alueen ”voiman” ja taustan kehitys: Lisäarvon luomisen salat Shibuya-kein yhteistyöhön perustuvissa liiketoimintamalleissa]. Kaigai tōyūshi『海外投融資』[Ulkomaiset investoinnit ja rahoitus] 11/2002, 20–22.
Okamura, Shino 岡村詩野 (2019) ”Ōku no sainō wo haishutsu shita neo GS shiin” 「多くの才能を輩出したネオGS シーン」[Neo GS -skene, joka tuotti useita kykyjä] . https://natalie.mu/music/column/355510 (luettu 11.5.2020).
Ōshima, Tōru (2008) ”’Rekōdo no machi’ toshite no Shibuya” 「『レコードの街』としての渋谷」[Shibuya levykaupunginosana]. Ongaku kenkyū: Kunitachi ongaku daigaku daigakuin kenkyū nenpō 20, 61–82.
Peterson, A. Richard & Bennett, Andy (2004) ”Introducing Music Scenes.” Music Scenes Local, Translocal, and Virtual. Toim. Richard A. Peterson & Andy Bennett. Nashville: Vanderbilt University Press.
Roberts, Martin (2013) ”’A new stereophonic sound spectacular’: Shibuya-kei as transnational soundscape.” Popular Music 32/1, 111–123.
Sonobe, Masahisa 園部雅久 (2014) Saimajutsuka suru toshi no shakaigaku: Kūkan gainen, kōkyōsei, shōhishugi『再魔術化する都市の社会学—空間概念・公共性・消費主義—』 [Kaupunki uudessa, maagisessa valossa: Tilakäsitteet, julkisuus ja kulutusyhteiskunta] Tōkyō: Minerva shobō.
Stahl, Geoff (2004) ”’It’s like Canada reduced’: Setting the scene in Montreal.” After subculture: Critical studies on contemporary youth culture. Andy Bennett ja Keith Kahn-Harris (toim.). Houndsmills: Palgrave McMillan, 51–64.
Tanaka, Hisakatsu田中久勝 (2018) ”Hasebe ken Shibuya-kuchō × Nomiya Maki taidan (zenpen): ’Shibuya-ku no uta ga, sedai ya jinshu, jendā wo koete tsutawatte hoshii’”「長谷部健渋谷区長×野宮真貴対談＜前編＞「渋谷区の歌が、世代や人種、ジェンダーを超えて伝わって欲しい」[Keskustelu Shibuyan kaupunginosan johtajan Ken Haseben ja Maki Nomiyan välillä (Osa 1): ”Haluan, että Shibuyan kaupunginosan laulut välittyvät yli sukupolvi-, etnisyys- ja sukupuolirajojen”]. Yahoo News: https://news.yahoo.co.jp/byline/tanakahisakatsu/20180102-00079881/ (luettu 11.5.2020).
Tsuda, Daisuke 津田大介 & Makimura, Ken’ichi 牧村憲一 (2010) Miraikei sabaibaru ongakuron: USTREAM, twitter wa nani o kaeta no ka 『未来型サバイバル音楽論 USTREAM、twitter は何を変えたのか』[Tulevaisuuden selviytymismusiikin teoria: Mitä USTREAM ja Twitter ovat muuttaneet?]. Tōkyō: Chūō kōron shinsha.
Ugaya, Hiromichi (2005) J poppu to wa nani ka: kyodaika suru ongaku sangyō『J ポップとは何か―巨大化する音楽産業』[Mitä on J-pop: Kasvava musiikkiteollisuus]. Tōkyō: Iwanami shoten.
Urry, John (2014 [2003]) Gurōbaruna fukuzatsusei 『グローバルな複雑性』[Global Complexity], käänt. Naoki Yoshihara. Tōkyō: Hōsei daigaku shuppankyoku.
Wakabayashi, Mikio 若林幹夫 (2016) ”Nameraka de kinshitsuna kūkan ga kenzaika shihajimeta jidai”「なめらかで均質な空間が顕在化し始めた時代」[Aika, jolloin tasaiset, homogeeniset tilat alkoivat ilmaantua]. 1980 nendai 『1980年代』[1980-luku]. Toim. Minako Saitō 斎藤美奈子 & Ryūichi Narita成田龍一. Tōkyō: Kawade shobō shinsha, 277–289.
Wakasugi, Minoru若杉実 (2014) Shibuya-kei『渋谷系』. Tōkyō: Shinko Music Entertainment.
Yamada, Harumichi 山田晴通 (2005) ”Datsu/chimei no kashi sekai no naka de” 「脱・地名の歌詞世界の中で」[Paikannimistä irtautuneen lyriikan maailmassa]. Tōkyō sutadiizu 『東京スタディーズ』[Tokio-tutkimus]. Toim. Toshiya Yoshimi吉見俊哉 & Mikio Wakabayashi. Tōkyō: Kinokuniya shoten, 175–187.
Yasuda, Masahiro 安田昌弘 (2019) ”Tōkyō no sutorīto jenerēshon”「東京のストリート・ジェネレーション」[Tokyo Street Generation]. Watashitachi wa yōgaku to dō mukiattekita no ka: Nihon popyurā ongaku no yōgaku juyōshi『私たちは洋楽とどう向き合ってきたのか——日本ポピュラー音楽の洋楽受容史』Miten olemme suhtautuneet länsimaiseen musiikkiin: Japanilaisen populaarimusiikin länsimaisen musiikin reseptiohistoria. Toim. Katsuya Minamida 南田勝也. Tōkyō: Kandensha, 167–209.
Yoshihara, Naoki 吉原直樹 (2018) Toshi shakaigaku: Rekishi, shisō, komyuniti『都市社会学 歴史・思想・コミュニティ』[Kaupunkisosiologia: Historia, ajattelu, yhteisö]. Tōkyō: Tōkyō daigaku shuppankai.
