Musiikin ekologinen lähiluku digitaalisessa kulttuurissa: pohdintoja musiikin kokemuspohjaisen kulttuurianalyysin lähtökohdista

  • John Richardson Turun yliopisto
Avainsanat: lähiluku, digitaalinen kulttuuri, metodologia, kehysajattelu, digitaalinen humanismi

Abstrakti

Tässä artikkelissa arvioin lähiluvun historiaa ja sen nykyisiä käytäntöjä musiikissa ja taiteiden tutkimuksen lähialoilla uusien teorioiden valossa digitaalikulttuurista ja monitieteellisestä tutkimuksesta. Artikkelissa esitän argumentin, että päivitetyissä muodoissaan lähiluku tulisi nostaa muiden laajasti hyväksyttyjen monitieteellisten menetelmien rinnalle. Eräs syy minkä takia lähiluku ei ole saavuttanut samanlaista monialaista hyväksyntää kuten esimerkiksi etnografia ja diskurssianalyysi on se tosi asia, että lähiluvun menetelmiä on perinteisesti sovellettu tavoilla, jotka vaativat hyvin erikoistunutta tietoa, ja sitä tukevaa koulutusta vain yhdestä tietystä alasta. Koska lähilukua helposti ajatellaan kirjallisuuden tutkimuksen ”uuden kritiikin” suuntauksen kaltaisena, syntyy helposti korostunut kuva taiteen autonomiasta. Kulttuurisen tutkimuksen ja poikkitieteellisen taiteiden tutkimuksen valossa tämä kuva on ollut nyt vuosien aikana kuitenkin hajoamassa, ja tämä näkyy erityisesti tutkimuksessa taiteidenvälisistä käytännöistä sekä tutkimuksen tyypeissä missä esitystilanne, konkreettiset mediat ja käyttöyhteydet, toimijuus, sekä kokemuksen monimodaaliset lähtökohdat on otettu huomioon. Mieke Balin tapaan pidän ”käsitepohjaista” ja aineistolähtöistä lähestymistapaa lupaavimpana tienä eteenpäin ”kulttuurisessa analyysissa”, juuri siksi että se soveltuu parhaiten tutkittaviin ilmiöihin. Kehysajattelu, joka on tuttu ei ainoastaan Balin kirjoituksista vaan myös Batemanin, Goffmanin, ja Derridan, tarjoaa myös oivallisen tavan toimia monimenetelmällisesti  ja samalla tiedostaa tutkimuksen lähtökohtia uudistetuissa lähiluvun käytännöissä. Otan myös huomioon ”digital humanities” -tutkimusalan (James Sosnoski, N. Katherine Hayles), joka korostaa, miten koko idea lukemisesta (joka kulttuuristen ilmöiden tulkinnassa tarkoittaa laajemmin kuvailua ja tulkintaa) on muuttumassa olennaisesti nykyisessä yhteiskunnassa. Artikkelin loppuosassa kiinnitän huomiota lähilukuun liittyviin käytännön asioihin.

Julkaistu
2017-12-11
Viittaaminen
Richardson, J. (2017). Musiikin ekologinen lähiluku digitaalisessa kulttuurissa: pohdintoja musiikin kokemuspohjaisen kulttuurianalyysin lähtökohdista. Etnomusikologian Vuosikirja, 29, 1–33. https://doi.org/10.23985/evk.60949
Osasto
Artikkelit