Vertailevan musiikkitieteen alkuvaiheita Euroopassa

Valokeilassa E. M. von Hornbostel ja A. O. Väisänen

  • Timo Leisiö
Avainsanat: vertaileva musiikkitiede, Eurooppa, kosmopoliittisuus, Erich von Hornbostel, A. O. Väisänen

Abstrakti

Imperialismin kehitykseen kytkeytynyt tietoisuus globaalisuudesta synnytti 1800-luvulla muun muassa kulttuurimaantieteen alan sekä vahvisti kiinnostusta maapallon eläinten ja kasvien moninaisuuteen, mikä puolestaan johti biologisen kehityksen teoriaan, darvinismiin. Samaan aikaan Euroopassa vahvistui oletus väestöryhmistä tiettyjen kantakansojen jälkeläisinä, mikä nähtiin keskeisenä oikeutuksena kansallisvaltioiden perustamiseen. Tämä johti edelleen paikallisten kansanmusiikkien tutkimukseen.

Musiikintutkimuksen keskeinen uusi avaus syntyi, kun saksalainen Carl Stumpf yhdisti globaalin evolutionismin ja ihmismielen tutkimuksen ja kehitti musiikkipsykologian suuntauksen. Stumpf innosti oppilaikseen etenkin Keski-Euroopan nuoria juutalaisia, mikä synnytti Berliinissä vertailevan musiikkitieteen: tutkijat vertailivat musiikin globaaleja piirteitä samaan tapaan kuin biologi kasveja.

1900-luvun alussa katolinen pappi Wilhelm Schmidt puolestaan päätti nousta tieteellisin välinein darvinismia vastaan ja puolustamaan Raamatun luomiskertomusta. Hän loi tieteelliseksi hahmottelemansa teorian, jonka mukaan ihmisen alkukulttuuri oli laajentunut eri puolille maailmaa samaan tapaan kuin veteen putoava esine synnyttää kaikkiin suuntiin etenevän rengaslaineen. Vertailua helpottavasta teoriasta tuli keskeinen väline musiikintutkijoiden käyttöön.

Tässä vertailevan musiikintutkimuksen historiaa valottavassa kirjoituksessa kohteena ovat edellä mainitun Carl Stumpfin lisäksi itävaltalainen Erich von Hornbostel sekä suomalainen Armas Otto Väisänen. Hornbostel oli teoreetikkona, tutkijana ja opettajana keskeisin globaalia vertailua hyödyntänyt ajattelija ennen etnomusikologian syntyä. Väisänen puolestaan tuotti mittavan määrän uutta tietoa tutkimalla uralilaisten kansojen musiikkiperinteitä.

Lähdeviitteet

Andersson, Otto 1923. Stråkharpan. En studie i nordisk instrumenthistoria. Helsinfors. Föreningen för svensk kulturhistoria 4.
Apanavičius, Romualdas 1994: The Origin of the Musical Instruments of the Ancient Balts. Vilnius: Vytautas Magnus Iniversity.
Burke, David 2014. The Lawn Road Flats. Spies, Writers and Artists. Woodbridge, UK: The Boydell Press.
Berner, Margit, Anita Dick, --- und Harald Wilfing 2015: “Wiener Anthropologien” — K.A.
Frobenius, Leo 1898: Der Ursprung der afrikanischen Kulturen. Berlin: Gebr. Borntraeger.
Carpelan, Christian & Parpola, Asko 2001. Emergence, contacts and dispersal of Proto-Indo-European, Proto-Uralic and Proto-Aryan in archaeological perspective. —Early Contacts between Uralic and Indo-European: Linguistic and Archaeological Considerations. Ed. By Christian Carpelan, Asko Parpola & Petteri Koskikallio. Helsinki: Suomalais-Ugrilaisen Seuran Toimituksia 242, 55–150.
Christensen, Dieter 1991. Erich M. von Hornbostel, Carl Stumpf, and the Institutionalization of Comparative Musicology. — Bruno Nettl and Philip V. Bohlman (Editors): Comparative Musicology and Anthropology of Music. University of Chicago Press: Chicago Studies in Ethnomusicology.
Ebeling Martin und Langner, Gerald 2016. Gibt es eine auditive Massnorm? — Carl Stumpfs Berliner Phonogrammarchiv. Schriftenreihe der Carl Stumpf Gesellschaft. Band 6. Toim. Martin Ebeling. Frankfurt am Main: Peter Lang Edition. S. 7–23.
Greenberg, Joseph C. 1971: Melville Jean Herskovits 1895–1963. — National Academy of Sciences. Washington D.C. Ks. http://www.nasonline.org/publications/biographical-memoirs/memoir-pdfs/herskovits-melville.pdf
Gronow, Pekka and Christiane Hofer (Editors) 2009. The Lindström Project. Contributions to the history of the record industry Vol. 1. Wien: Gesellschaft für Historische Tonträger.
Gronow, Pekka ja Ilpo Saunio 1990: Äänilevyn historia. Helsinki: WSOY.
Haapanen, Toivo 1924: Die Neumenfragmente der Universitäts-Bibliothek Helsingfors. Helsingin yliopisto.
Hautala, Jouko 1954. Suomalainen kansarunoudentutkimus. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran Toimituksia 244.
Hornbostel, Erich M. von 1910. Über vergleichende akustische und musikpsychologische Untersuchungen. Beiträge zur Akustik und Musikwissenschaft Band 5, 143–167.
Hornbostel, E. v. 1913. Über ein akustisches Kriterium für Kulturzusammenhänge. Beiträge zur Akustik und Musikwissenschaft Band 7, 1–20.
Hornbostel, Erich M. von und Curt Sachs 1914. Systematik der Musikinstrumente. Ein Versuch. Zeitschrift für Ethnologie, Band 46, Heft 4–5, S. 553–590.
Hornbostel, Erich M. von, 1923. Beobachtungen über ein- und zweiohriges Hören. Zeitschrift für Psychologie und ihre Grenzwissenschaften 4. Luettavissa myös osoitteessa: http://vlp.mpiwg-berlin.mpg.de/library/data/lit38302/index_html?pn=1&ws=1.5
Hornbostel, Erich M. von, 1928. Die Massnorm als kulturgeschichtliches Forschungsmittel. W. Koppers (Editor): Publication d’Hommage offerte au P. W. Schmidt. Wien: Machitraristen-Congretation-Buchdruckerei. S. 303–323.
Hornbostel, Erich M. von 1933a. The Ethnology of African Sound-instruments I. Africa Vol. 6, No 2, 129–157.
Hornbostel, Erich M. von 1933b. The Ethnology of African Sound-instruments II. Africa Vol. 6, No 3, 277–311.
Koch, Lars-Christian, Albrecht Wiedmann and Susanne Ziegler, 2004: The Berlin Phonogramm-Archiv: A treasure of sound recordings. — Acoustical science and technology, Vol 25, Heft 4, pp. 227–231. https://www.jstage.jst.go.jp/article/ast/25/4/25_4_227/_article/-char/en
Kunst, Jaap 1950. Musicologica. A study of the nature of ethno-musicology, its problems, methods, and representative personalities. Amsterdam: Indisch Instituut.
Kunst, Jaap 1955. Ethnomusicology. A study of the nature of ethno-musicology, its problems, methods, and representative personalities to which is added a bibliography. The Hague: Martinus Nijhoff.
Kunst, Jaap 1948: “Around von Hornbostel’s theory of the cycle of blown fifths.” — Mededeling no. 76. Amsterdam: Koninklijke Vereeniging Indisch Instituut.
Laitinen, Heikki 2011: “A. O. Väisäsen elämäntyö”. — Taide, tiede, tulkinta. Kirjoituksia A.O. Väisäsestä. Kalevalaseuran vuosikirja 90. Toim. Ulla Piela, Seppo Knuuttila ja Risto Blomster. Helsinki: SKS.
Langner, Gerald 2015: The Neural Code of Pitch and Harmony. Cambridge UK: Cambridge University Press.
Leisiö, Timo 1996: “Erkki Ala-Könni 1911–1996”— Musiikki no 3. S. 343–346.
Merriam, Alan P. 1968 (1964). The Anthropology of Music. Second Printing. Evanston: Northwestern University Press.
Mertanen, Tomi 2012: “Maila Talvio ja suomalainen maalaisateria Lyypekissä.” — Tieteessä tapahtuu 30 nro. 6. Helsinki: Tieteellisten seurain valtuuskunta.
Niemi, Jarkko 1994: Kai Donnerin tallentamat selkuppi- ja kamassisamojedilaulut A. O. Väisäsen Samojedische Melodien -nuotinnosjulkaisussa. Etnomusikologian vuosikirja. S. 103–134.
Niemi, Jarkko 1995: “Transcriptions of Nenets songs in A.O. Väisänen’s Samojedische Melodien re-evaluated.” — Suomalais-ugrilaisen Seuran Aikakauskirja. Vol.86. S. 147–161.
Niiranen, Timo 1987: Axel Olai Heikel. Suomalais-ugrilaisen kansatieteen ja arkeologian tutkija. Snellman-instituutin julkaisuja 4. Turku.
Nyqvist, Niklas 2007: Från bondson till folkmusikikon: Otto Andersson och formandet av “finlandssvensk folkmusik”. Åbo: Åbo Akademin University Press.
Oikkonen, Jaana 2016: Genetics and Genomics of Musical Abilities. Helsinki: Dissertationes scholae doctoralis ad sanitatem investigandam universitatis helsinkiensis n:o 56.
Parks, Douglas R. 1997. “Introduction” [vuonna 1906 ilmestyneeseen George A. Dorseyn: teokseen The Pawnee Mythology]. (1997 sen julkaisi uudelleen The University of Nebraska Press. Lincoln and London: The Bison Books Edition.)
Pekkanen, Tuomo 1973. On the oldest relationship between Hungarians and Sarmatians.: From Spali to Asphali. Göttingen: Ural-altaische Jahrbücher 45. Sivut 1–64.
Reed, Daniel 1993:“The Innovator and the Primitives: Georg Herzog in Historical Perspective.” — Folklore Forum Vol. 26 1/2. Sivut 69–92.
Sachs, Curt 1929: Geist und Werden der Musikinstrumente. Berlin: D. Reimer.
Sachs, Curt 1977 (1940): The History of Musical Instruments. London: J.M. Dent & Sons Ltd.
Schneider, Albrecht 1976: Musikwissenschaft und Kulturkreislehre. Zur Methodik und Geschichte der Vergleichenden Musikwissenschaft. Bonn: Verlag für Systematische Musikwissenschaft.
Schneider, Albrecht 1991. Psychological Theory and Comparative Musicology. Bruno Nettl and Philip V. Bohlman (Editors) 1991: Comparative Musicology and Anthropology of Music. University of Chicago Press: Chicago Studies in Ethnomusicology.
Stumpf, Carl 1892. Psychologie und Erkenntnistheorie. Abhandlungen der Philosophisch-Philologischen Classe der könichlich Bayerischen Akademie der Wissenschaften. Band 19. München: Verlag der K. Akademie.
Stumpf, Carl 1911a. Die Anfänge der Musik. Leipzig: Verlag von Johann Ambrosius Barth. [Englanniksi: The Origins of Music. Translated by David Trippett. UK, Oxford 2012: Oxford University Press.]
Stumpf 1911b. Konsonanz und Konkordanz. Nebst Bemerkungen über Wohlklang und Wohlgefälligkeit musikalischer Zusammenklänge. Beiträge zur Akustik und Musikwissenschaft. Band 6, 116–150. Luettavissa myös osoitteessa: http://echo.mpiwg-berlin.mpg.de/ECHOdocuView?url=/permanent/vlp/lit38499/index.meta
Stumpf, C. und E. v. Hornbostel, 1911. Über die Bedeutung ethnologischer Untersuchungen für die Psychologie und Ästhetik der Tonkunst. Beiträge zur Akustik und Musikwissenschaft Band 6.
Schwörer-Kohl, Gretel 1916. Auditive Massnormen in China — Vom chinesischen Kammerton Huang Zhong zum europäischen Urmeter. — Carl Stumpfs Berliner Phonogrammarchiv. Schriftenreihe der Carl Stumpf Gesellschaft. Band 6. Toim. Martin Ebeling. Frankfurt am Main: Peter Lang Edition. S. 25–32.
Stock, Jonathan 2007: Alexander J. Ellis and his place in the history of ethnomusicology. Ethnomusicology, Vol. 51: 2, s. 306–325.
Wachsmann, Klaus P., Dieter Christensen and Hans-Peter Reinecke (Editors) 1975. Hornbostel Opera Omnia. Volume I. The Hague: Martinus Nijhoff.
Watermann, Christopher 1990: Jùjú. A Social History and Ethnography of an African Popular Music. Chicago: The University of Chicago Press.
Vilkuna, Kustaa 1961: Onko erityistä suomalais-ugrilaista kansatiedettä? — Kalevalaseuran Vuosikirja n:o 41.
Väisänen A. O. 1928a. Das zupfinstrument gusli bei den Wolgavölkern. Juhlakirja Yrjö Wichmannin kuusikymmenvuotispäiväksi. Helsinki: Suomalais-Ugrilaisen Seuran Toimituksia LVIII, 303–330.
Väisänen, A. O. 1928b. Kantelerunojen todellisuuspohja. Kalevalaseuran vuosikirja 8, 281–303.
Väisänen, A. O. 1930: Die Leier der ob-ugrischen Völker. Ihr Bau, Gebrauch und Ursprung. Eurasia septentrionalis antiqua Vol 6. Edited by A. M. Tallgren et al. Sivut 15–29.
Väisänen, A. O. 1937a. Die obugrische harfe. Helsinki: Finnisch-Ugrische Forschungen XXIV, 127–153.
Väisänen, A. O. 1937b. Larin Paraske. Oslo: Nordens Kalender 1937. Red. Henry N. Bache et al. Sivut 199–208.
Väisänen, A. O. 1937c: Wogulische und ostjakische Melodien. Helsinki: Suomalais-Ugrilaisen Seuran Toimituksia LXXIII.
Väisänen, A.O. 1937d: “Kansansävelmien ‘sanakirjallisesta’ järjestämisestä”. Kalavalaseuran vuosikirja 17, 198-215. [Uusintapainos: Erkki Pekkilä (toim): Hiljainen haltioituminen. Helsinki 1990: SKS. Sivut 208-215.
Väisänen, A. O. 1938a. Wirklichkeitsgrund der finnisch-estnischen Kantelerunen. København: Acta Ethnologica 1. Sivut 31–57.
Väisänen, A. O. 1938b. Die Melodien der Helkalieder von Ritvala und des ‘Tuljak’. Tartu: Õpetatud Eesti Seltsi Toimetused XXX, 860–864. [Ilmestyi samana vuonna myös suomeksi: Ritvalan helkavirsien ja "Tuljak"in sävelmät. Helsinki: Musiikkitieto. Sivut 44-45]
Väisänen, A. O. 1939: Untersuchungen über die Ob-Ugrischen Melodien. Helsinki: Suomalais-Ugrilaisen Seuran Toimituksia LXXX.
Väisänen, A. O. 1943a. “A vepsze kantele” — Budapest: Magyar Néprajzi Társaság: Emlékkönyv Kodály Zoltán 60. Születésnapjára. Toim. Gunda Béla. Sivut 337–342. [Alkuperäinen artikkeli “Vepsäläinen kantele.” — Kalevalaseuran vuosikirja 14, oli vuodelta 1934.]
Väisänen, A. O. 1943b, Finnische Volksmusik. Der Norden XX, 196–.
Väisänen A.O. 1948: Mordwinische Melodien. — Helsinki: Suomalais-Ugrilaisen Seuran Toimituksia XCII.
Väisänen A.O. 1949. Suggestions for the methodical classification and investigation of folk tunes. Journal of the International Folk Music Council I, 34–35. [Laajemmin sama: “Kansansävelmien ‘sanakirjallisesta’ järjestämisestä.” — Kalevalaseuran vuosikirja 17, 1937, 198–215.]
Väisänen, A. O. 1954. Finnisch-ugrische Musik. Die Musik in Geschichte und Gegenwart IV, palstat 229–236. Kassel und Basel: Bärereiter Verlag.
ÖBL 1959: Österreichisches Biographisches Lexikon 1815–1950. Band 2, Lieferung 10. Wien: Österreichischen Akademie der Wissenschaften.
Väisänen, A. O. 1965: Samojedische Melodien. Helsinki: Suomalais-Ugrilaisen Seuran Toimituksia

Internet-lähteet

Goodman, Simon 2015: https://www.geni.com/people/Susanne-Hornbostel/6000000016830990150 (Luettu 16.07.2016)
Goodman, Simon 2016: https://www.geni.com/people/Helene-von-Hornbostel/6000000016830959167 (Luettu 16.07.2016)
Ziegler, Susanne päiväämätön: http://www.recordingpioneers.com/RP_HORNBOSTEL1.html (Luettu 16.07.2016)
Julkaistu
2019-11-27
Viittaaminen
Leisiö, T. (2019). Vertailevan musiikkitieteen alkuvaiheita Euroopassa: Valokeilassa E. M. von Hornbostel ja A. O. Väisänen. Etnomusikologian Vuosikirja, 31, 9–36. https://doi.org/10.23985/evk.83101
Osasto
Artikkelit