1800-luvun sointikuva ja populaarimusiikki

Lähtökohtia varhaisen populaarimusiikin soinnin tutkimiseen

Kirjoittajat

  • Vesa Kurkela

DOI:

https://doi.org/10.23985/evk.86179

Avainsanat:

äänimaisema, populaarimusiikki, esittäminen, sointiväri, tyylit, 1800-luku

Abstrakti

Artikkelissa hahmotetaan populaarimusiikin äänimaiseman kehityksen pääpiirteet 1800-luvun puolivälistä 1900-luvun alkuvuosikymmenille. Keskeiset muutokset koskivat äänenvoimakkuuden kasvua, laulullisuuden esiinmarssia, paksumpaa sointia ja kirkkaiden äänien korostumista. Lisäksi pyrkimys painottaa tunnetiloja johti niin sanotun romanttisen intonaation yleistymiseen. 1800-luvun uudet soinnilliset ihanteet syntyivät laajalla rintamalla, ja uudet periaatteet omaksuttiin genrerajojen yli. Esimerkiksi muutos vibraton käytössä koski 1900-luvun alussa yhtä hyvin taidesoittoa kuin populaarimusiikkia. Artikkeli tarjoaa metodologisia lähtökohtia sointikuvan muutoksen analyysille.

Tiedostolataukset

Julkaistu

2019-11-27

Viittaaminen

Kurkela, V. (2019). 1800-luvun sointikuva ja populaarimusiikki: Lähtökohtia varhaisen populaarimusiikin soinnin tutkimiseen. Etnomusikologian Vuosikirja, 31, 143–166. https://doi.org/10.23985/evk.86179

Numero

Osasto

Artikkelit