Käsikirjoitukset

Kirjoittajan ohjeet

Etnomusikologian vuosikirjassa julkaistaan tutkimusartikkeleita. Julkaistavien artikkelien ohjepituus on 40000–60000 merkkiä, välilyönnit mukaan laskien (eli 20–30 standardiliuskaa). Käsikirjoitusten tulee noudattaa yleisiä akateemisten artikkeleiden normeja ja täyttää tutkimusartikkelin yleiset tunnuspiirteet: artikkelissa on 1) selvä argumentti, tutkimuskysymys tai tutkimustehtävät, joiden ympärille teksti rakentuu, ja 2) selvä rakenne (esim. johdanto, aineisto, metodologia ja teoria; analyysi; päätelmät). Käsikirjoitus ei saa olla aiemmin julkaistu tai lähetetty toiseen julkaisuun (poikkeustapauksissa  asiasta on annettava selvitys käsikirjoituksen lähettämisen yhteydessä Kommentteja toimittajalle -kohdassa).

Toimitus- ja julkaisuprosessin sujuvuutta ajatellen on tärkeää, että seuraavia kirjoitusohjeita noudatetaan tarkasti käsikirjoitusta kirjoitettaessa ja muokattaessa. Artikkelikäsikirjoitus tai sen muokattu versio voidaan palauttaa kirjoittajalle korjattavaksi ennen eteenpäin lähettämistä, jos kirjoitusohjeita ei ole noudatettu. Etnomusikologian vuosikirja on saanut Tieteellisten seurain valtuuskunnan rekisteröimän kansallisen vertaisarviointitunnuksen ja sitoutunut noudattamaan tunnuksen käytölle asetettuja ehtoja. Lisätietoja: http://www.tsv.fi/fi/palvelut/tunnus

 

Julkaisuprosessi

Vuosikirjaan lähetettävien käsikirjoitusten viimeinen jättöpäivä on tammi–helmikuussa. Tarkempi päivämäärä ilmoitetaan artikkelikutsussa, joka julkaistaan marraskuun alussa. Käsikirjoitukset ladataan word-tiedostoina Open Journal Systems -alustalle (OJS). Käsikirjoituksen saavuttua toimittajat päättävät, lähetäänkö se asiantuntijalausuntokierrokselle, palautetaanko se vielä muokattavaksi kirjoittajalle vai hylätäänkö se. Kun käsikirjoitus on valmis asiantuntijakierrokselle, teksti lähetetään anonyyminä kahdelle vertaisarvioijalle, jotka kirjoittavat anonyymisti ja toisistaan riippumatta kirjallisen palautteen artikkelista. Lausunnoissaan asiantuntijat kiinnittävät huomiota mm. aiheen ajankohtaisuuteen ja asemaan suomalaisen musiikintutkimuksen kentällä, lähestymistavan mielekkyyteen ja sen perusteluihin, argumentaation ja aiheen käsittelyn johdonmukaisuuteen sekä kielen selkeyteen. Asiantuntijat voivat ehdottaa artikkelin julkaisemista sellaisenaan, julkaisemista vähäisin tai suurin muutoksin tai julkaisematta jättämistä.

Toimittajien kommentit ja asiantuntijoiden lausunnot lähetetään kirjoittajille, minkä jälkeen kirjoittajat muokkaavat tekstiään julkaistavaan muotoon esitettyjen kommenttien mukaisesti. Mikäli kirjoittaja ei tee jotakin ehdotettua muutosta, tulee valinta perustella. Sisällöllisesti lopulliseen muotoon työstetty taittovalmis versio lähetetään toimittajille OJS alustan kautta. Kuvat, taulukot ja muu audiovisuaalinen materiaali liitetään erillisinä tiedostoina.

Etnomusikologian vuosikirja taitetaan syksyn aikana. Kirjoittajat saavat oikolukea taittoversion ennen lopullista julkaisemista. Oikolukuvaiheessa tekstiin ei enää tehdä sisällöllisiä muutoksia. Oikoluvussa on tarkoitus tarkistaa vain taitto, kuvien, taulukoiden ja nuottiesimerkkien sijoittelu, oikeinkirjoitus, tavutus, kursivointi yms.

Vuosikirja julkaistaan avoimella OJS-verkkoalustalla joulukuussa.

 

Tekstin muotoilu

Julkaistavien artikkelien ohjepituus on 40 000–60 000 merkkiä sis. välilyönnit (eli 20–30 standardiliuskaa). Käsikirjoituksissa käytetään seuraavia asetuksia: kirjasin Times New Roman, pistekoko 12, marginaalit joka suuntaan 3 cm, riviväli 1,5. Kaikki teksti kirjoitetaan samalla pistekoolla ja tekstityypillä. Käsikirjoitus ladataan OJS-järjestelmään doc- tai docx-tiedostona. Lähetyslomakkeeseen tulee lisätä myös artikkelin abstrakti (enintään 300 sanaa) ja asiasanoja tietokantaluokittelua varten.

Artikkelikäsikirjoituksen ensimmäisellä rivillä on artikkelin otsikko, toiselta riviltä alkaa mahdollinen alaotsikko. (Taittoversiossa ensimmäisellä rivillä on kirjoittajan nimi, mutta se jätetään käsikirjoituksesta pois anonymiteettiin perustuvan vertaisarvioinnin vuoksi.) Johdanto tai Taustaa -otsikoita pääotsikon ja mahdollisen alaotsikon jälkeen ei käytetä, artikkeli alkaa aina jonkinlaisella johdannolla. Etnomusikologian vuosikirjassa käytetään vain yhtä väliotsikkotasoa. Väliotsikoita ei numeroida, eikä niiden perään laiteta pistettä. Väliotsikot erotetaan tekstistä yhdellä tyhjällä rivillä. Kaikki otsikot, myös artikkelin nimi, kirjoitetaan samalla pistekoolla kuin muu teksti. Taittovaiheessa taittaja muokkaa otsikoiden kirjasintyypit (älä myöskään käytä otsikoissa SUURAAKKOSIA vaikka varsinaisessa julkaisussa otsikot niillä olisikin).

Kappaleet erotetaan toisistaan ja otsikoista yhdellä tyhjällä rivillä. Kappaleiden alkuun ei tehdä ensimmäisen rivin sisennystä. Tekstiä ei tule tavuttaa. Rivinvaihtoja voi tehdä enter-näppäimellä vain kappaleiden välissä ja otsikoiden jälkeen. Kaikkien välimerkkien, kuten pisteiden, pilkkujen, kysymys- ja huutomerkkien perään tulee vain yksi välilyönti.

Leipätekstissä ei käytetä lyhenteitä, vaan kaikki sanat kirjoitetaan auki. Ei siis esim. vaan esimerkiksi eikä ns. vaan niin sanottu. Lähdeviitteissä ja alaviitteissä sekä lyhyissä sulkumerkkeihin sijoitetuissa selvennyksissä voidaan lyhenteitä tarvittaessa käyttää. Tekstiä ei muotoilla lukuun ottamatta kursivoinnin käyttöä, ja sitäkin on käytettävä harkiten. Kursivointia käytetään lehtien ja teosten nimissä (Helsingin Sanomat, Tuntematon sotilas), ja sitä voidaan käyttää myös silloin, kun jokin keskeinen termi mainitaan tekstissä ensimmäisen kerran. Henkilöiden nimiä ei tule korostaa kursiivilla.

Mikäli teksti sisältää erikoismerkkejä (esim. suomalaiseen aakkosiin kuulumattomia merkkejä), tulee tästä ilmoittaa aineistoa toimitettaessa. On myös syytä varautua siihen, että tekstin taitto vaatii lisää aikaa ja erityisen tarkkaa oikolukua.

Etnomusikologian vuosikirjassa vältetään alaviitteiden käyttöä. Loppuviitteitä ei käytetä. Teksti on pyrittävä kirjoittamaan ilman liiallisia selittäviä kommentteja. Yleisperiaatteena voidaan pitää, että tärkeät asiat käsitellään tekstissä ja epäolennaiset seikat jätetään artikkelista kokonaan pois. Joissakin tapauksissa voi kuitenkin olla perusteltua sijoittaa käytännön yksityiskohtia selventäviä seikkoja alaviitteisiin (esim. kiitokset artikkelin syntyyn myötävaikuttaneille ihmisille tai selitys mihin projektiin artikkelityö liittyy).

Yhdysmerkin (-) ja ajatusviivan (–) käyttö on erotettava toisistaan. Ajatusviivaa (–) käytetään paitsi lauseen sisällä ajatusviivana, niin myös ääriarvoja, rajapaikkoja tms. osoittavien numeroiden ja sanojen välissä (sivut 178–180, vuosina 1963–1970, taivas–maa-jako). Ajatusviiva kirjoitetaan Word-ohjelmassa esim. käyttämällä ctrl-näppäintä ja miinus-merkin näppäintä (Macilla näppäinyhdistelmä alt ja miinus).

Käsikirjoituksessa esiintyvien tutkijoiden ja muiden henkilöiden tutkimusalat tai ammatit on hyvä tuoda esiin, kun heidät mainitaan ensimmäisen kerran, titteleitä ei tarvitse käyttää. Etnomusikologian vuosikirjassa on viitattu muun muassa musiikkitieteilijöiden, sosiologien, neurologien ja kasvatustieteilijöidenkin teksteihin, eikä lukijan voi olettaa tuntevan kaikkien alojen tutkijoita.

 

Lähdeviitteiden merkitseminen tekstiin

Lähdeviitteet merkitään tekstin sisälle sulkeisiin (Peltonen 1996: 31–36). Lähdeviitteessä ilmoitetaan kirjoittajan sukunimi, teoksen painovuosi ja sivunumerot joihin viitataan (erotettuna kaksoispisteellä). Jos lähteessä on kaksi kirjoittajaa, käytetään muotoa: (McCulloch & Richardson 2000: 120–129). Jos kirjoittajia on enemmän kuin kaksi, viitteen muotona on: (Syrjäläinen ym. 2006: 13–15). Useampaan teokseen viitattaessa teokset esitetään käänteisessä kronologisessa järjestyksessä eli uusimmasta vanhimpaan ja ne erotetaan toisistaan puolipisteellä (McCulloch & Richardson 2000: 120–129; Peltonen 1996: 31–36). Jos viitataan tekstiin, joka on alun perin julkaistu huomattavasti käytettyä versiota aikaisemmin, on hyvä liittää lähdeviitteeseen alkuperäinen julkaisuvuosi hakasulkeissa käytetyn julkaisun julkaisuvuoden jälkeen (Adorno & Horkheimer 1979 [1944]).

Jos lähdetekstin, esim. lehtiartikkelin, kirjoittaja ei ole tiedossa voidaan lähdeviitteeseen kirjoittaa julkaisun nimi ja julkaisuajankohta (Ilmajoki Lehti 18.3.1982). Koko kappaleeseen liittyvä lähdeviittaus ilmaistaan sijoittamalla viite kappaleen päättävän pisteen jälkeen. Tällöin lähdeviitteen sulkeiden sisään kirjoitetaan piste. (Aropaltio 2000: 116–118.) Jos lähdeviite kohdistuu useampaan kuin yhteen virkkeeseen voidaan myös käyttää lähdeviitettä, jossa sulkeiden sisään kirjoitetaan piste. On kuitenkin tärkeää että tekstistä selviää tarkasti mihin tekstissä esitettyyn asiaan viite kohdistuu. ”Ibid.”, ”mts.”, ”emt.” tai muita vastaavia merkintöjä ei saa käyttää.  Arkistolähteisiin viitattaessa viitteet merkitään arkistointitunnuksen mukaan. Esimerkiksi valokuvista (Kper Teuva/0299) ja äänitteistä (Kper A-K 1123).

Haastattelut tulee merkitä kirjallisuusviitteiden tapaan sulkuihin, mutta niin että haastatteluvuoden eteen kirjoitetaan h (Virtanen h2010) tai mikäli haastateltavan nimeä ei haluta tai ole lupa käyttää, esimerkiksi käyttämällä H-tunnistetta sekä mahdollista järjestysnumeroa (H1 2010).

Tekstiin sijoitetussa internet-lähdeviitteessä ei tule käyttää koko URL-osoitetta vaan kirjoittajan nimeä ja vuosilukua tai internetsivun nimeä tai otsikkoa ja vuosilukua. Esimerkiksi (Suomen etnomusikologinen seura 2021). Jos sivulla ei ole päiväystä, merkitään “päiväämätön” (Suomen etnomusikologinen seura päiväämätön). Suoratoistopalveluihin (esim. YouTube, Spotify, Tidal) viitataan tekstin sisällä palvelun nimellä ja listan/artistin/videon nimellä (Spotify Music for Plants). Jos listan nimi on pitkä ja hankaloittaa tekstin lukemista, voi käyttää myös aakkostusta (Spotify a; b). Katso viitteiden merkitseminen lähdeluetteloon edempänä ohjeissa.

 

Lainaukset

Kaikki yli kolmen rivin mittaiset lainaukset erotetaan muusta tekstistä tyhjällä rivillä, ja ne sisennetään omaksi kappaleekseen ilman lainausmerkkejä. Kappaleen sisällä olevissa lyhyissä lainauksissa käytetään lainausmerkkejä. Vieraskieliset lainaukset käännetään artikkelin kielen mukaiseksi (suomeksi, ruotsiksi tai englanniksi), eikä alkukielistä lainausta liitetä artikkeliin. Poikkeuksen muodostavat laulujen sanoitukset, jotka voidaan tarvittaessa liittää tekstiin sekä alkuperäiskielellä että käännöksinä. Lainauksen kääntäjä tulisi ilmoittaa artikkelissa, jos kyseessä ei ole käännetty julkaisu (jonka kääntäjä ilmoitetaan lähdeluettelossa).

Lainaus- ja puolilainausmerkkien käytössä noudatetaan suomen kieliopin sääntöjä. Puolilainausmerkkiä käytetään pääsääntöisesti vain silloin, kun kyse on lainauksesta toisen lainauksen sisällä. Mikäli lainauksesta on jätetty katkelmia pois, merkitään poistot kolmella pisteellä ja hakasulkeilla  (esim. ”merkitään nämä poistot [...] tällä tavalla”). Poistot merkitään myös pisteen eteen lainausmerkkien sisällä. Lainausten alussa ei poistoa yleensä ole tarvetta merkitä. Mikäli lainauksessa on muutettu kirjasintyyppiä tai sijamuotoja tai siihen on lisätty selvennyksiä, muutetut kohdat sijoitetaan hakasulkeisiin (esim. ”[m]ikäli lainau[s] on [epätäydellinen]”).

 

Kuvat, taulukot, nuottiesimerkit

Materiaali ladataan OJS-alustalle erillisinä liitetiedostoina. Artikkeliin liitetty kuvamateriaali, nuottiesimerkit, laulujen sanoitukset jne. tulee analysoida tekstissä, niitä siis ei tule käyttää pelkästään kuvituksena tekemässä artikkelista mielenkiintoisemman näköisen. Tekijänoikeuslaki mahdollistaa sen, että "julkistetusta teoksesta on lupa hyvän tavan mukaisesti ottaa lainauksia tarkoituksen edellyttämässä laajuudessa" (22 § sitaattioikeus) ja että "julkistetuista taideteoksista saa ottaa tekstiin liittyviä kuvia arvostelevaan tai tieteelliseen esitykseen" (26 §). Näitä oikeuksia kannattaa hyödyntää. Jos kuvia, nuotteja, äänitteitä ja muita teoksia ei ole julkistettu, kirjoittajan on itse hoidettava julkaisusopimukset ja mahdolliset tekijänoikeuskorvaukset. Kuvien tulee olla resoluutioltaan painokelpoisia jpg-, bmp-, tai tiff- tiedostoja, mielellään 300 dpi. Kuvan maksimikoko on lopullisessa julkaisussa 13 cm x 19 cm.

Kuvamateriaalit numeroidaan siten, että jokaisella materiaalityypillä (kuvat, taulukot, nuottiesimerkit jne.) on oma juokseva numerointinsa. Viittaus kuvamateriaaliin kirjoitetaan kyseiseen tekstin kohtaan suluissa pienellä alkukirjaimella (kuva 1) (taulukko 3) (nuottiesimerkki 4). Taitossa kuvat, taulukot ja nuottiesimerkit pyritään sijoittamaan kappaleiden väliin mahdollisimman lähelle kohtaa, jossa materiaali analysoidaan, mutta kuitenkin niin, että edellisen sivun loppuun ei jää tarpeetonta tyhjää tilaa.

Käsikirjoituksessa kuvan, taulukon tai nuottiesimerkin seliteteksti kirjoitetaan sen kappaleen jälkeen, jossa kyseistä materiaalia analysoidaan. Selitetekstit kirjoitetaan samalla fonttikoolla (12 pistekoko Times New Roman) kuin koko muukin teksti. Seliteteksti alkaa aina kulmasululla ja päättyy kulmasulkuun: <Kuva 1: Cheek ykkösenä virallisella top 20 listalla. Lähde: https://ifpi.fi/lista/.>

Taulukot tehdään tekstinkäsittelyeditorin taulukkotyökaluin tai erillisinä excel-tiedostoina, jotta niitä voidaan taiton yhteydessä tarpeen mukaan joustavasti muotoilla. Missään tapauksessa niitä ei tule tehdä välilyöntinäppäintä apuna käyttäen.

 

Lähdeluettelo

Lähdeluetteloon merkitään kaikki artikkelissa käytetyt lähteet, eikä luetteloon merkitä muita kuin artikkelissa käytettyjä lähteitä. Lähteet ryhmitellään tutkimusaineistoon (esim. arkistolähteet, haastattelut, äänitteet) ja tutkimuskirjallisuuteen, mikäli se aiheen ja lähdemateriaalin kannalta on mielekästä. Muussa tapauksessa artikkelissa voi olla pelkästään kirjallisuusluettelo. Tekstit, joiden tekijä ei ilmene originaalissa, voidaan luetteloida julkaisun nimen ja julkaisupäivämäärän mukaisesti.

 

Tutkimusaineisto

Tutkimusaineisto tulee pääsääntöisesti luokitella materiaalityypin mukaan (arkistolähteet, sanomalehdet, äänitteet, haastattelut jne.) oman alaotsikon alle. Materiaalityyppien luokittelussa voi käyttää omia otsikoita aineiston mukaan. Arkistolähteet tulee pääsääntöisesti luokitella arkistokohtaisesti. Tarvittaessa tekstissä voidaan viitata arkistoihin lyhenteitä käyttäen, mutta lyhenteet tulee selventää lähdeluettelossa. Mikäli lähde ei ole kaupallinen julkaisu, tulee lähdeluettelossa mainita, missä lähde säilytetään.

Arkistolähteet
Kansanperinteen arkisto, Yhteiskunta- ja kulttuuritieteiden yksikkö, Tampereen yliopisto.

Valokuvat
Kper Teuva/0299. Perttulan talon vanha pukinsarvi. Teuva 15.5.1953. Kuva: Erkki Ala-Könni.

Äänitteet
Kper A-K 1123. Pelagea Kuljukka. Kiuruvesi 15.5.1966. Nauhoittaja: Erkki Ala-Könni.

Sanomalehdet
Donovan, Patrick (2007) “The day the music in nightclubs got dearer”. The Age, 11.7.2007. http://www.theage.com.au/news/entertainment/latest-dance-hit-doofdoofdoof-kerching/2007/07/10/1183833519305.html (luettu 15.1.2015).
Helsingin Sanomat 13.2.1975. ”Matti Meikäläinen” (nekrologi).
Hufvudstadsbladet 3.5.1957. ”Grammofonskivor”.

Äänitejulkaisut ja vastaavat
Arkistojen aarteita (1970) Useita artisteja. Scandia SLP 541.
Koivuniemi, Paula (1982) Aikuinen nainen. Polydor 2055102.
Mårtenson, Lasse (2002 [1982]) ”Morgondimma” (Lasse Mårtenson & Lars Huldén). Lasse Mårtenson på svenska. Mårtensong MSCD 2.
Rihanna (2016) ANTI. Westbury Road Entertainment. https://open.spotify.com/album/2hNdpum500dG6mDXs87nbc?si=yrKUe_1iSimBVDKCeHpvTg (luettu 5.6.2017).
Alfred Backa (2011) Sannfinländarnas nya ordlista.
https://www.youtube.com/watch?v=AEfrpQhT9jA (luettu 22.4.2020).

Soittolistat
Merkitään lähdeluetteloon seuraavalla muotoilulla: Suoratoistopalvelun nimi. Listan nimi. Päivitetty pvm jos saatavilla. URL-osoite lukupäivä eli  “(luettu pp.kk.vvvv)”. Merkintätapa saattaa vaihdella palveluittain, joten tärkeintä on tekstin sisäinen johdonmukaisuus.
Spotify. Music for Plants. https://open.spotify.com/playlist/37i9dQZF1DXclWedfNUp3z?si=22096b8ffe1b4d91 (luettu 4.11.2021).
Spotify a. Music for Plants. https://open.spotify.com/playlist/37i9dQZF1DXclWedfNUp3z?si=22096b8ffe1b4d91 luettu 4.11.2021).
Spotify b. Music for Reading. https://open.spotify.com/playlist/1ByzdKSKWgv9M18IEUScfQ?si=3f6b11c088544365 (luettu 4.11.2021).

Nuottijulkaisut
Kari, Virpi (toim.) (2007) Lasse Mårtenson: Lauluja, pianokappaleita, jazzmessusävelmiä, iskelmiä. Helsinki: F-Kustannus.
Melartin, Erkki (2003) Aino. Oopperan pianopartituuri. Helsinki: Fennica Gehrman Oy.

Haastattelut
Rankaviita, Erkki (h2001) Karijoki 29.4.2001. Haastattelija Tuuli Talvitie. Haastattelunauha tutkijan hallussa. Kopio nauhasta Tampereen yliopiston Kansanperinteen arkistossa tunnuksella Y/11160.
Talvitie-Kella, Tuuli (h2002) Sähköpostihaastattelu. Haastattelija Maija Lahti. Kysymyslista lähetty 18.12.2002, vastaus saatu 22.12.2002. Haastattelu tutkijan hallussa.
H1 (2008) Lohja 30.4.2008. Haastattelija Antti-Ville Kärjä. Minidisc-tallenne tutkijan hallussa.

Verkkosivut
Merkitään lähdeluetteloon seuraavalla muotoilulla:  Sivuston nimi (viimeisimmän päiväyksen vuosiluku, jos saatavissa). Tarvittaessa tarkentava nimi. Sivun päiväys pp.kk.vvvv. URL-osoite lukupäivä eli "(luettu pp.kk.vvvv)". Jos sivulla ei ole päiväystä, jätetään kohdat avoimiksi.
Suomen etnomusikologinen seura (2021) Artikkelikutsu. Päivätty 5.2.2021 http://www.etnomusikologia.fi/p/artikkelikutsut.html (luettu 4.11.2021).
Suomen etnomusikologinen seura. http://www.etnomusikologia.fi (luettu 4.11.2021).

Internetlähteissä viittauksen periaate on sama kuin kirjallisuusluettelon teoksissa ja artikkeleissa. Julkaisun nimen perään liitetään URL-osoite. URL-osoitteen muotoilun voi jättää hyperlinkiksi (Word-ohjelman automaattimuotoiluna sininen fontti ja alleviivaus). On hyvä tarkistaa, että URL-osoite ei ole personoitu tai vaadi lukijaltaan sisäänkirjautumista. Internetlähteet sijoitellaan mieluiten muiden sopivien aineistokategorioiden alle eikä omaksi otsikokseen (esim. soittolistat, verkkosivustot, sosiaalinen media).

Kirjallisuus

Kirjallisuus luetteloidaan kirjoittajan sukunimen mukaisesti aakkosjärjestykseen. Kirjoista (myös e-kirjoista) mainitaan kustannuspaikka (kustantajan kotipaikka, ei painopaikka) ja kustantaja. Jos teoksessa mainitaan useampia paikkakuntia kustantajan yhteydessä, kustannuspaikka on ensimmäisenä mainittu paikkakunta; muita ei tarvitse laittaa lähdeluetteloon. Kustannuspaikka ilmoitetaan käsikirjoituksen kielellä, jos paikalla on virallinen käsikirjoituksen kielinen nimi (esim. Lontoo). Samoin kustantajan nimi käännetään, jos kustantajan nimestä on virallinen käännös (esim. Finnish Literature Society). Toimittajatiedoista käytetty lyhenne kirjoitetaan käsikirjoituksen kielellä riippumatta viitatun julkaisun kielestä (suomenkielisessä käsikirjoituksessa siis aina toim.). Jos viitataan tekstiin, joka on alun perin julkaistu huomattavasti käytettyä versiota aikaisemmin, on hyvä liittää lähdeluetteloon ja tekstissä lähdeviitteisiin alkuperäinen julkaisuvuosi hakasulkeissa käytetyn julkaisun julkaisuvuoden jälkeen. Kääntäjä merkitään teoksen nimen ja kustannuspaikan välissä. HUOM: jos sähköisellä julkaisulla on DOI-koodi, koodi tulee merkitä lähdeluetteloon. Tutkimuskirjallisuuden alla kaikki lähteet ilmoitetaan aakkostetusti otsikon ”Kirjallisuus” alla.

Monografiat
Lilliestam, Lars (1998) Svensk Rock. Musik, lyrik, historik. Göteborg: Bo Ejeby Förlag.
Bourdieu, Pierre (1998 [1994]) Järjen käytännöllisyys. Suom. Mika Siimes. Tampere: Vastapaino.
Adorno, Theodor & Horkheimer, Max (1979 [1944]) Dialectic of Enlightenment. Engl. John Cumming. London: Verso.

Toimitetut teokset
Lundberg, Dan & Ternhag, Gunnar (toim.) (2000) The Musician in Focus: Individual Perspectives in Nordic Ethnomusicology. Stockholm: Kungliga Musikaliska Akademin.
Eerola, Tuomas & Louhivuori, Jukka & Moisala, Pirkko (toim.) (2003) Johdatus musiikintutkimukseen. Jyväskylä: Suomen musiikkitieteellinen seura.

Artikkelit teoksessa
Sarjala, Jukka (2003) ”Musiikinhistoria”. Johdatus musiikintutkimukseen. Toim. Tuomas Eerola, Jukka Louhivuori & Pirkko Moisala. Acta Musicologica Fennica 24. Helsinki: Suomen musiikkitieteellinen seura, 13–30.
Khordoc, Catherine (2001) ”The Comic Book’s Soundtrack. Visual Sound Effects in Asterix”. The Language of Comics. Word and Image. Toim. Robin Varnum & Christina T. Gibbons. Jackson: University Press of Mississippi, 156–173.
Bengtsson, Ingmar (1978) ”Musiikki”.Otavan iso musiikkitietosanakirja 4, laulu–Rantasalo. Toim. Erkki Ala-Könni ym. Helsinki: Otava, 348–349.

Artikkelit kausijulkaisussa
Heinonen, Yrjö (2016) “Globalisation, hybridisation and the Finnishness of the Finnish tango”. Etnomusikologian vuosikirja Vol. 28, 1–36. https://doi.org/10.23985/evk.60230
Moisala, Pirkko (2001) ”Musiikki, kuva ja sukupuoli”. Musiikki 2/2001, 87–108.
Simonett, Helena (2001) ”Narcocorridos: An Emerging Micromusic of Nuevo L.A.”Ethnomusicology 45:2, 315–337.

Internetlähde kirjallisuusluettelossa
Internetlähteissä viittauksen periaate on sama kuin teoksissa ja artikkeleissa. Julkaisun nimen perään liitetään URL-osoite. URL-osoitteen muotoilun voi jättää hyperlinkiksi (Word-ohjelman automaattimuotoiluna sininen fontti ja alleviivaus). On hyvä tarkistaa, että URL-osoite ei ole personoitu tai vaadi lukijaltaan sisäänkirjautumista. Loppuun merkitään lukupäivä sulkeisiin (luettu pp.kk.vvvv). Tekstiin sijoitetussa lähdeviitteessä ei tule käyttää koko URL-osoitetta vaankirjoittajan nimeä tai internetsivun nimeä tai otsikkoa, jotka myös ovat lähdeluettelon perustana, ja vuosilukua (esim. Haapoja 2017).

Haapoja, Heidi (2017) ”Omimista, lainaamista, hyväksikäyttöä, ylikulttuurista tulkintaa? Kulttuurisen appropriaation käsite, suomalainen kansanmusiikki ja kalevalamittainen runolaulu”. Musiikin suunta Vol. 39:1 http://musiikinsuunta.fi/2017/01/omimista-lainaamista-hyvaksikayttoa/ (luettu 22.10.2019).

Ramstedt, Kim & Rantakallio, Inka (2020) "Finnish Rap, the Far-Right and Racism". Toiminta soi. https://www.suoni.fi/etusivu/2020/10/16/finnish-rap-far-right-and-racism (luettu 5.11.2021).

 

Saman kirjoittajan samana vuonna julkaistut teokset aakkostetaan:
Hall, Stuart (1992a) ”The West and the Rest: Discourse and Power”. Formations of Modernity. Toim. Stuart Hall & Bram Gieben. Cambridge: Polity Press & Open University, 275–320.
Hall, Stuart (1992b) ”The Question of Cultural Identity”. Modernity and its Futures. Toim. Stuart Hall, David Held & Tony McGrew. Cambridge: Polity Press & Open University, 273–316.

 

[Ohje päivitetty marraskuussa 2021.]