Raiskaus sodan ympäristötuhon paralleelina Hanneriina Moisseisen moniaistisessa sarjakuvateoksessa Kannas
DOI:
https://doi.org/10.23985/evk.143299Keywords:
ekomusikologia, suomalainen nykykansanmusiikki, sodan ympäristöhistoria, humanistinen ympäristötutkimus, itämerensuomalaisuusAbstract
Artikkelissa tarkastellaan kuvataiteilija Hanneriina Moisseisen moniaistisessa teoskokonaisuudessa Kannas (2016) rakentuvaa äänellistä ja kuvallista tulkintaa sodankäynnin ympäristövaikutuksista. Käsittelyn keskiöön nostetaan teoksessa äänellisesti ja visuaalisesti kuvattu seksuaalisen väkivallan teko, jota itämerensuomalaisen huolirunon kontekstissa tarkastellaan paralleelisessa suhteessa sodan aiheuttamaan ympäristötuhoon.
Artikkelin käsittelyn perusteella Kannas-teoskokonaisuus määritellään ympäristötekstiksi, joka osallistuu nykyhetkessä käytävään ympäristökriittiseen keskusteluun ja jota voidaan käyttää esimerkkinä suomalaisesta ekokansanmusiikista; ihmisen ja ympäristön välisiä suhteita ja niihin vaikuttavia kulttuurisia ilmiöitä kriittisesti nykyhetkessä tarkastelevasta suomalaisesta nykykansanmusiikista, joka käyttää ympäristökriittisesti orientoituneen ilmaisunsa rakennusaineena itämerensuomalaiseen kansanomaiseen kulttuuriperintöön sisältyvää musiikillista tai muuta kulttuurista ainesta.
Artikkelin teemakuva: Terenttilän "metsää" sodan jäljiltä. Taipale 2.9.1941. Kuva: SA-kuva.
References
Abrams, Meyer Howard & Harpam, Geoffrey Galt (2015) A Glossary of Literary Terms. Stamford: Cengage Learning.
Allen, Aaron S. (2013) ”Ekomusikologia (ekokriittinen musiikintutkimus)”. Musiikin suunta 1, 8–10.
Allen, Aaron S. & Titon, Jeff Todd (2023) Sounds, Ecologies, Musics. Oxford: Oxford University Press. https://doi.org/10.1093/oso/9780197546642.001.0001
Ampuja, Outi (2007) ”Ääni ja melu modernissa sodankäynnissä”. Sodan ekologia: Nykyaikaisen sodankäynnin historiaa. Toim. Simo Laakkonen & Timo Vuorisalo. Historiallinen arkisto no. 125. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 304–339.
Anttonen, Pertti (2009) ”Kolumni: Kulttuurin, perinteen ja perinnön kysymyksiä”. Elore 16:1, 1–6. https://doi.org/10.30666/elore.78777
Buell, Lawrence (1995) The Environmental Imagination: Thoreau, Nature Writing, and the Formation of American Culture. Cambridge: Belknap Press. https://doi.org/10.2307/j.ctv1nzfgsv
Edebor, Solomon Adedokun (2017) “Rape of a Nation: An Eco-critical Reading of Helon Habila’s Oil on Water”. Journal of Arts and Humanities 9:6, 41–49. https://doi.org/10.18533/journal.v6i9.983
Enloe, Cynthia (2000) Maneuvers: The International Politics of Militarizing Women's Lives. Berkeley, Kalifornia: University of California Press. https://doi.org/10.1525/9780520923744
Fenigsen, Janina & Wilce, James (2012) “Authenticities: A Semiotic Exploration”. Semiotic Inquiry 32:1–2–3, 103–122. https://doi.org/10.7202/1027774ar
Gadamer, Hans-Georg (2005) Hermeneutiikka: Ymmärtäminen tieteissä ja filosofiassa. Tampere: Vastapaino.
Garrard, Greg (2012) Ecocriticism. London: Routledge. https://doi.org/10.4324/9780203806838
Gifford, Terry (1999) Pastoral. London: Routledge. https://doi.org/10.4324/9780203003961
Glotfelty, Cheryll (1996) “Introduction: Literary Studies in an Age of Environmental Crisis”. The Ecocriticism Reader: Landmarks in Literary Ecology. Toim. Cheryll Glotfelty & Harold Fromm. Athens: The University of Georgia Press, xv–xxxvii.
Grünthal, Satu & Korjonen-Kuusipuro, Kristiina (2020) ”Viipurilaisuus ja viipurilaiset diasporassa”. Diasporan Viipuri: muistojen kaupunki sotien jälkeen. Toim. Satu Grünthal ja Kristiina Korjonen-Kuusipuro. Viipurin Suomalaisen Kirjallisuusseuran Toimitteita 23. Helsinki: Viipurin Suomalainen Kirjallisuusseura. https://doi.org/10.47564/vskst.113642
Gröndahl, Laura (2021) ”liite Liminaalisuus”. Luolamaalauksista teollistuvan ajan näyttämökoneeksi. Toim. Jukka O. Miettinen. Teatterikorkeakoulun julkaisusarja 73. Helsinki: Taideyliopiston Teatterikorkeakoulu. https://disco.teak.fi/esityspaikka/liminaalisuus/
Haapoja, Heidi (2017) Ennen saatuja sanoja: Menneisyys, nykyisyys ja kalevalamittainen runolaulu nykykansanmusiikin kentällä. Helsinki: Helsingin yliopisto ja Suomen Etnomusikologinen Seura. http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-51-2721-1
Haila, Yrjö (2001) ”Ympäristöherätys”. Ympäristöpolitiikka: Mikä ympäristö, kenen politiikka. Toim. Yrjö Haila & Pekka Jokinen. Tampere: Vastapaino, 21–46.
Hautsalo, Liisamaija (2010) ”Kehtolaulutopos neljässä suomalaisessa oopperassa”. Etnomusikologian vuosikirja Vol. 22, 83–107. https://doi.org/10.23985/evk.66891
Hilton, James (1933) Lost Horizon. Iso-Britannia: Macmillan Publishers.
Hämäläinen, Niina (2020) ”Sorsat täällä soittelevi: Kantelettaren luontokuvasto”. AVAIN 17:4, 46–63. https://doi.org/10.30665/av.97524
Hämäläinen, Niina (2016) ”Olin kukkana kotona: Naisen ja perheen kuva Kantelettaressa ja kansanrunoissa”. Kasvatus & Aika 10:5, 23–41.
Hämäläinen, Niina (2015) ”Miniän laulu ja muita ajatuksia Kantelettaresta”. Vähäisiä lisiä: kirjoituksia tutkimuksesta ja kulttuuriperinnöstä. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. http://neba.finlit.fi/blogi/minian-laulu-ja-muita-ajatuksia-kantelettaresta/
Hämäläinen, Niina & Luhtala, Marika & Saarelainen, Juhana & Sykäri, Venla & Niku, Maria (2019) ”Kommentaarit ja sananselitykset Kalevalan 22. runoon”. Avoin Kalevala, osa II. Kansalliseepoksen digitaalinen, kriittinen editio. http://kalevala.finlit.fi/items/show/33
Hökkä, Tuula (2020) ”Aleksis Kiven ja Isa Aspin kehtolaulut: kuolemaan tuutiminen kansanrunossa ja taiderunossa.” Joutsen: kotimaisen kirjallisuudentutkimuksen vuosikirja. Erikoisjulkaisuja 3, 31–45. https://doi.org/10.33347/jses.100543
Janicki, Maciej, Kallio, Kati & Sarv, Mari (2022) “Exploring Finnic written oral folk poetry through string similarity”. Digital Scholarship in the Humanities 38:1, 180–194. https://doi.org/10.1093/llc/fqac034
Jenkins, Henry (2006) Convergence Culture. New York: New York University Press.
Jensen, Tiina (2017) ”Sodan jäljet luonnossa: Kaupungeista kaatopaikkoja, metsät syötiin tyhjiksi”. Yle. https://yle.fi/aihe/artikkeli/2017/11/02/sodan-jaljet-luonnossa-kaupungeista-kaatopaikkoja-metsat-syotiin-tyhjiksi (luettu 4.12.2023).
Jones, Nancy A (1991) “The Rape of the Rural Muse: Wordsworth’s 'The Solitary Reaper' as a Version of Pastourelle”. Rape and Representation. Toim. Lynn A. Higgins & Brenda R. Silver. New York: Columbia University Press, 263–277.
Kaasinen, Sari (2008) Nuku, nuku lapseni: Kehtolauluja ja hyräilyhetkiä. Helsinki: WSOY.
Karhu, Hanna (2020) ”Tulen välkkynässä miesten kasvot loistaa.” Liminaalisuus Aleksis Kive runoissa ”Eksynyt Impi”, ”Sota” ja ”Myrsky”. Mansikoita ja mustikoita. Joutsen: kotimaisen kirjallisuudentutkimuksen vuosikirja. Erikoisjulkaisuja 3, 193–211. https://doi.org/10.33347/jses.100568
Kesić, Verna (2005) ”Establishing Rape as a War Crime”. Transforming a Rape Culture. Toim. Emilie Buchwald, Pamela R. Fletcher & Martha Roth. Minneapolis: Milkweed Editions, 269-292.
Kivimäki, Anne-Mari (2018) Perinnelaboratorio: #haitariporukoissa. Sibelius-Akatemian kansanmusiikkijulkaisuja 30. Tampere: Kihtinäjärvi Records.
Kivimäki, Ville (2013) ”Rintamaväkivalta ja makaaberi ruumis - nuorten miesten matka puhtaudesta traumaan”. Ruma sota: talvi- ja jatkosodan vaiettu historia. Toim. Sari Näre & Jenni Kirves. Helsinki: Johnny Kniga Publishing, 135–180.
Knuuttila, Visa (2017) Auvo. http://www.visaknuuttila.com/auvo (luettu 1.10.2024).
Kramer, Lawrence (1990) Music as Cultural Practice, 1800–1900. California Studies in 19-th Century Music. California: University of California Press. https://doi.org/10.1525/9780520354555
Kupari, Helena (2018) ”Suo meille iankaikkinen muisto”. Teologia.fi. https://teologia.fi/2018/01/suo-meille-iankaikkinen-muisto/ (luettu 4.11.2023).
Laakkonen, Simo (2007) ”Sota, ympäristö ja yhteiskunta”. Sodan ekologia: Nykyaikaisen sodankäynnin historiaa. Toim. Simo Laakkonen & Timo Vuorisalo. Historiallinen arkisto no. 125. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 35–72.
Laakkonen, Simo (2004) “War – An Ecological Alternative to Peace? Indirect Impacts of World War II on the Finnish Environment”. Natural Enemy, Natural Ally: Toward an Environmental History of War. Toim. Richard P. Tucker & Edmund Russell. Corvallis: Oregon State University Press, 175–194.
Laakkonen, Simo & Vuorisalo, Timo (toim.) (2007) Sodan ekologia: Nykyaikaisen sodankäynnin historiaa. Historiallinen arkisto no. 125. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.
Lahtinen, Toni (2005) ”'Enää ei tule kesää': Ympäristöherätys Timo K. Mukan romaanissa Ja kesän heinä kuolee”. AVAIN – Kirjallisuudentutkimuksen Aikakauslehti 1, 4–21. https://doi.org/10.30665/av.74617
Lahtinen, Toni & Lehtimäki, Markku (2008) ”Johdatus ekokriittiseen kirjallisuudentutkimukseen”. Äänekäs kevät: Ekokriittinen kirjallisuudentutkimus. Toim. Toni Lahtinen & Markku Lehtimäki. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 7–28.
Leppänen, Katarina (2023) ”Ecofeminist Theory and Nordic Classics”. Teoksessa The Routledge Handbook of Ecofeminism and Literature. Toim. Douglas A. Vakoch. Lontoo & New York: Routledge, 223–232. https://doi.org/10.4324/9781003195610-22
Lindroos, Heikki (2007) ”Maailmansodat ja Suomen metsät”. Sodan ekologia: Nykyaikaisen sodankäynnin historiaa. Toim. Simo Laakkonen & Timo Vuorisalo. Historiallinen arkisto no. 125. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 73–105.
Lummaa, Karoliina & Lähde, Ville & Toivanen, Tero & Eronen, Jussi & Järvensivu, Paavo & Vadén, Tere (2020) ”Humanistinen ympäristötutkimus”. Alue ja ympäristö 49:2, 83–91. https://doi.org/10.30663/ay.97341
Lummaa, Karoliina & Rönkä, Mia & Vuorisalo, Timo (2012) ”Ympäristötutkimus. Monta tiedettä, monta monitieteisyyttä”. Monitieteinen ympäristötutkimus. Toim. Karoliina Lummaa, Mia Rönkä, Timo Vuorisalo & Aro Karhilahti. Helsinki: Gaudeamus, 15–23.
Luuppala, Linnea & Oksanen, Markku (2023) ”Voiko luonto kadota?” Tieteessä tapahtuu 41:1, 6–12. https://journal.fi/tt/article/view/127057
Luz, Ana (2006) “Places In-Between: The Transit(ional) Location of Nomadic Narratives”. Place and Location: Studies in Environmental Aesthetics and Semiotics V. Toim. Eva Näripea, Virve Sarapik & Jaak Tomberg. Estonia: The Research Group of Cultural and Literary Theory, Estonian Literary Museum Institute of Art History, Estonian Academy of Arts Estonian Semiotics Association, 143–165.
Moisseinen, Hanneriina (2017) ”Mielikuvain yllä vuodatan kyyneleitä…” Ihmisen ja eläimen suhde sarjakuvateoksessa Kannas. Helsinki: Aalto-Yliopisto, Taiteen ja suunnittelun korkeakoulu.
Mononen, Sini (2018) Soiva vainotieto: vainoamiskokemuksen lähikuuntelu neljässä elokuvassa. Turku: Turun yliopisto. https://urn.fi/URN:ISBN:978-951-29-7460-3
Mononen, Sini (2016) ”Raiskaava ja vainoava musiikki. Vainoaminen off-screen-raiskauksena ja akusmatisoitu vainoaja-raiskaaja elokuvassa Hirveä kosto”. WiderScreen 19:3–4. http://widerscreen.fi/numerot/2016-3-4/raiskaava-vainoava-musiikki-vainoaminen-off-screen-raiskauksena-akusmatisoitu-vainoaja-raiskaaja-elokuvassa-hirvea-kosto/
Nikkilä, Aura & Vuorinne, Anna (2018) ”Encountering Other through Graphic Narrative. Layers of Empathy in Hanneriina Moisseinen’s 'The Isthmus'". View: Theories and Practices of Visual Culture 26. https://www.pismowidok.org/en/archive/empathetic-images/encountering-others-through-graphic-narrative (luettu 23.4.2024).
Oisalo, Niina (2014) ”Kynnyksellä: välitila, ruumiillisuus ja kohtaaminen dokumenttielokuvassa”. Lähikuva: audiovisuaalisen kulttuurin tieteellinen julkaisu 27:3–4, 54–72. https://doi.org/10.23994/lk.121210
Oksanen, Markku (2007) ”Sota ja ympäristöetiikka”. Sodan ekologia: Nykyaikaisen sodankäynnin historiaa. Toim. Simo Laakkonen & Timo Vuorisalo. Historiallinen arkisto no. 125. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 741–770.
Oktaviani, Pranantika (2022) “Ecocritical Reading of Postwar Narrative: Ecocide, Trauma, and Nostalgia in Bao Ninh's Vietnam War Novel 'The Sorrow of War'”. Okara: Jurnal Bahasa dan Sastra 16:1, 72–89. https://doi.org/10.19105/ojbs.v16i1.5548
Oramo, Ilkka (2021) Ortodoksinen kirkkolaulu. Päivätty 22.2.2021. https://muhi.uniarts.fi/suomi_keskiaika4/ (luettu 1.10.2024)
Parviainen, Jaana (2014) ”Mediakaupungin viettelyn logiikka ja kairoottiset silmänräpäykset”. Media & Viestintä 37:1, 12–33. https://doi.org/10.23983/mv.62822
Peltola, Rea (2021) ”Kohtaaminen ja liike luontohavaintonarratiiveissa”. Kieli ja eläin: Vuorovaikutusta ja kielioppia monilajisissa yhteisöissä. Toim. Rea Peltola, Anni Jääskeläinen & Katariina Harjunpää. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran toimituksia no. 1474. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 269–310. https://doi.org/10.21435/skst.1474
Pentikäinen, Juha (1990) Suomalaisen lähtö: Kirjoituksia pohjoisesta kuolemankulttuurista. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran Toimituksia 530. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.
Phillips, Bill (2004) “The Rape of Mother Earth in Seventeenth Century English Poetry: An Ecofeminist Interpretation”. Atlantis 26:1, 49–60.
Plumwood, Val (1993) Feminism and the Mastery of Nature. London: Routledge.
Romu, Leena (2017) ”Dokumentaarisuus, historiallisuus, eläimet ja kokemus Hanneriina Moisseisen sarjakuvateoksessa ’Kannas’”. Mustekala kulttuurilehti 68:3. https://mustekala.info/teemanumerot/sarjakuva-3-2017-vol-68/dokumentaarisuus historiallisuus-elaimet-ja-kokemus-hanneriina-moisseisen-sarjakuvateoksessa-kannas/
Ronkainen, Suvi (2017) ”Mitä väkivalta on?” Sukupuolistunut väkivalta: oikeudellinen ja sosiaalinen ongelma. Toim. Johanna Niemi, Heini Kainulainen & Päivi Honkatukia. Tampere: Vastapaino, 19–35.
Russolo, Luigi (2018) Hälyjen taide. Helsinki: Tutkijaliitto.
Saidero, Deborah (2017) "‘Violence against the Earth is Violence against Women’: The Rape Theme in Women’s Eco-Narratives”. Le Simplegadi 15:17, 263–273. https://doi.org/10.17456/SIMPLE-72
Savolainen, Ulla (2012) ”Lapsuuden evakkomatkan monet merkitykset: kerrontastrategiat muistelukirjoituksissa”. Elore 19:1, 15–36. https://doi.org/10.30666/elore.78984
Seppä, Tiina (2020) ”Katsooko metsä ihmistä? Suomen Kansan Vanhat Runot ja lajienvälinen kommunikaatio”. AVAIN 17:4, 22–45. https://doi.org/10.30665/av.98306
Sintonen, Sara (2018) ”Hyräilemisen hyvästä”. Filosofinen aikakauslehti niin & näin 99:4, 76–79.
Skjelsbæk, Inger (2001) “Sexual violence and war: Mapping out a complex relationship”. European Journal of International Relations 7:2, 211–237. https://doi.org/10.1177/1354066101007002003
Soikkanen, Mauri (2007) ”Suomalaissotilaat erämiehinä Itä-Karjalassa 1941–1944”. Sodan ekologia: Nykyaikaisen sodankäynnin historiaa. Toim. Simo Laakkonen & Timo Vuorisalo. Historiallinen arkisto no. 125. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 106–142.
Suutala, Maria (1996) Naiset ja muut eläimet: ihmisen suhde luontoon länsimaisessa ajattelussa. Helsinki: Yliopistopaino.
Swanson, Elisabeth (2019) “Rape, Representation, and the Endurance of Hegemonic Masculinity”. Violence Against Women 25:13, 1613–1630. https://doi.org/10.1177/1077801219869551
Tengvall, Kristiina (2007) ”Sodan ympäristövaikutusten arviointi ja oikeudellinen säätely”. Sodan ekologia: Nykyaikaisen sodankäynnin historiaa. Toim. Simo Laakkonen & Timo Vuorisalo. Historiallinen arkisto no. 125. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 697–740.
Tepora, Tuomas (2007) ”Poikien sota: Toisen maailmansodan aikainen poikien sotakirjallisuus siirtymän kuvauksena”. Historiallinen aikakauskirja 105:3, 287–301.
Timonen, Senni (2004) Minä, tila, tunne: Näkökulmia kalevalamittaiseen kansanlyriikkaan. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran toimituksia 963. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.
Titon, Jeff Todd (2013) “The Nature of Ecomusicology”. Música e Cultura: revista da ABET 8:1, 8–18.
Tontti, Jarkko (2002) ”Sinne ja takaisin – hermeneuttisen filosofian seikkailut 1900-luvulla”. Filosofinen aikakauslehti niin & näin 34:3, 52–63.
Torvinen, Juha (2012) Johdatus ekomusikologiaan: Musiikintutkimuksen vastuu ympäristökriisien aikakaudella. Etnomusikologian vuosikirja Vol. 24, 8–34. https://doi.org/10.23985/evk.66810
Torvinen, Juha & Välimäki, Susanna (toim.) (2019) Musiikki ja luonto: Soiva kulttuuri ympäristökriisin aikakaudella. Turun yliopisto: Utukirjat. https://urn.fi/URN:ISBN:978-951-29-7894-6
Tucker, Richard P. & Russell, Edmund (2004) “Introduction”. Natural Enemy, Natural Ally: Toward an Environmental History of War. Toim. Richard P. Tucker & Edmund Russell. Corvallis: Oregon State University Press, 1–14. https://doi.org/10.1353/nlh.2004.0036
Turner, Victor (2007) Rituaali: rakenne ja communitas. Helsinki: Summa & Suomen antropologinen seura.
Valkama, Maria (2019) ”Sota ihmisen mittana – Iliaan agonistinen itsetulkinta”. Filosofinen aikakauslehti niin & näin 101:2, 43–51.
Vuorinne, Anna (2018) ”Voiko katse raiskata? Sukupuolittuneen väkivallan ja seksuaalisen väkivallan feministinen kritiikki Ulli Lustin omaelämäkerrallisessa sarjakuvassa Tänään on loppuelämäsi viimeinen päivä”. AVAIN 2, 6–27. https://doi.org/10.30665/av.73017
Välimäki, Susanna (2008) Miten sota soi? Sotaelokuva, ääni ja musiikki. Tampere: Tampereen yliopistopaino Oy.
