Vanhustyön lähiesimies musiikillisena toimijana

Abstract

Kun musiikki- ja taidetoimintaa toteutetaan osana ikääntyneiden hoivaa, vanhustyön lähiesimiehet nousevat tärkeään rooliin. Lähiesimiesten kulttuuritoimintaan liittyvistä näkemyksistä ja kokemuksista ei ole kuitenkaan vielä kirjoitettu paljon. Tämän tutkimuksen keskiössä on heidän musiikillinen toimijuutensa: Miten lähiesimiehet vaikuttavat musiikkitoiminnalla vanhuspalveluiden arkeen? Kuinka vanhuspalveluiden sosiokulttuuriset käytännöt vaikuttavat lähiesimiesten musiikillisen toimintaan? Tutkimus pohjautuu taidelähtöisten hyvinvointipalveluiden kehittämistyöhön, jota tutkija on tehnyt soveltavana etnomusikologina yhteistyössä Sastamalan seudun sosiaali- ja terveyspalveluiden lähiesimiesten kanssa. Etnografisin menetelmin kerätty tutkimusaineisto on koottu vuosina 2012–2016.

Lähiesimiesten musiikillinen toimijuus näyttäytyy käytännön teoissa: he toimivat musiikkitoiminnan toteuttajina ja sitä kautta ikäihmisten hyvinvoinnin tukijoina, hoivatyöntekijöiden ohjaajina ja kannustajina sekä hoivayhteisön musiikillisten verkostojen rakentajina. Lisäksi esimiehet ylläpitävät musiikkitoiminnalla omaa työssä jaksamistaan ja kehittävät omaa ammatillista toimijuuttaan. Lähiesimiehen musiikillinen toimijuus on tiiviissä vuorovaikutussuhteessa työ- ja hoivayhteisön muiden toimijoiden kanssa: toisaalta lähiesimiehet mahdollistavat ja rajaavat toiminnallaan asiakkaiden, työntekijöiden ja kollegoiden musiikillista toimijuutta, toisaalta muiden työntekijöiden asenteet ja tekemiset sekä annetut resurssit vaikuttavat heidän omiin mahdollisuuksiinsa viedä eteenpäin musiikki- ja muuta kulttuuritoimintaa. Vanhustenhoitoyhteisön jäsenet muodostavat yhdessä toimintaympäristön, joka rajaa ja määrää sekä toisaalta ohjaa ja mahdollistaa heidän yksilöllistä ja yhteisöllistä musiikillista toimijuuttaan.

Kulttuurisen vanhustyön käytäntöjä suunniteltaessa on tärkeää huomioida myös lähiesimiesten ja päälliköiden henkilökohtainen suhde taiteeseen. Oman musiikillisen kokemuksen ja toiminnan kautta esimiehille voi aueta uusia mahdollisuuksia kiinnostua itsestään sekä ammatillisena että taiteellisena toimijana ja merkitysten antajana sekä ymmärrystä ja välineitä sosiaali- ja terveysalan hoiva- ja työyhteisöiden arkisiin haasteisiin.