Mandoliiniorkesteri Euroopassa ja Helsingissä 1878–1930
Orkesteri-instituution mallin paikalliset sovellukset
DOI:
https://doi.org/10.23985/evk.105332Avainsanat:
mandoliiniorkesteri, orkesteri-instituutio, kotoistaminen, kulttuurinen kääntäminen, iltamat, näppäilysoittimet, kaupallinen nationalismiAbstrakti
Artikkelin tutkimuskohteena on italialainen mandoliiniorkesteri, jonka vaiheet valottavat myös yleisemmin näppäilyluuttujen orkesteribuumia 1800-luvun lopulta alkaen. Aluksi teen katsauksen siihen, miten italialainen mandoliiniorkesteri syntyi, mikä oli sen historiallinen tausta ja musiikkikulttuurinen ympäristö. Tämän jälkeen katse kääntyy Helsinkiin 1900-luvun vaihteen molemmin puolin, ja valokeilaan nousee mandoliinin esittely ja omaksuminen suomalaiseen musiikkikulttuuriin. Tarkastelun kohteena ovat ne ylirajaiset mallit, joita noudattamalla paikallinen mandoliininsoitto organisoitui ”italialaiseksi orkesteriksi” Euroopassa ja Helsingissä. Lisäksi arvioidaan muitakin kulttuurisen siirron kanavia ja välittymistapoja, joiden tuella mandoliinista tuli Suomessa joksikin aikaa pienryhmämusisoinnin suosikkisoitin ja sen soitosta olennainen osa suomalaista kansan- ja populaarimusiikkia. Tarkastelukausi ulottuu 1800-luvun lopulta 1920-luvulle.Lähdeviitteet
Adress- och yrkeskalender för Helsingfors jämte förorter (1913). Helsinki: Aksel Paul.
Adelstein, Samuel (1901) Mandolin Memories. A descriptive and Practical Treatise on the Mandolin and Kindred Instruments. San Francisco. https://www. mandolincafe.com/forum/threads/132094-Samuel-Adelstein-Mandolin- Memories-1901 (luettu 18.10.2021).
Alasuutari, Pertti (2015) ”The Discursive Side of New Institutionalism”. Cultural Sociology 2015, Vol. 9(2), 162–184. https://doi.org/10.1177/1749975514561805
Binnemann, Josef (1907) Mandoliinikoulu. Helsinki: Binnemannin musiikkikauppa.
Bohlman, Philip V. (2004) The Music of European Nationalism. Cultural Identity and Modern History. Santa Barbara: ABC–CLIO.
Buden, Boris & Nowotny Stefan (2009) ”Cultural translation. An introduction to the problem”. Translation Studies, Vol. 2, No. 2, 2009, 196–219. https://doi.org/10.1080/14781700902937730
Christoforidis, Michael (2017) ”Serenading Spanish Students on the Streets of Paris: The International Projection of Estudiantinas in the 1870s”. Nineteenth-Century Music Review, 15 (2018), 23–36. https://doi.org/10.1017/S1479409817000064
Coates, Kevin (1977) ”The Mandoline: An Unsung Serenader”. Early Music Vol. 5, No. 1 (Jan. 1977), 75–87. https://doi.org/10.1093/earlyj/5.1.75
Dahlblom, Kari (2017) Frakki ja balalaikka. Venäläiset kansansoittimet meillä ja maailmalla. (Julkaisematon käsikirjoitus, kirjoittajan hallussa).
Dalianoudi, Renata (2019) ”’Transporting the notes’: urbanization and westernization in the music of the northeastern Aegean islands in the nineteenth and the twentieth century”. Folk Life 57:2, 95–121. https://doi.org/10.1080/04308778.2019.1646512
DiMaggio, Paul (1982) ”Cultural entrepreneurship in nineteenth-century Boston, part II: the classification and framing of American art”. Media, Culture and Society 1982:4(4), 303–322. https://doi.org/10.1177/016344378200400402
Dolan, Emily I. (2013) The Orchestral Revolution. Haydn and the Technologies of Timbre. Cambridge: Cambridge University Press. https://doi.org/10.1017/CBO9781139235976
Earl, John (1986) ”Building the Halls”. Music Hall. The Business of Pleasure, ed. Peter Bailey. Milton Keynes: Open University Press, 1–32.
Edström, Olle (1992) ”The place and value of Middle Music”. Svensk tidskrift för musikforskning 1992:1, 7–60.
Einiö, Edv. toim. (1938) Sörnäisten Kristillisen Kansanopiston 30-vuotisjulkaisu. Hämeenlinna: Karisto.
Fabbri, Franco (2019) ”An ’intricate fabric of influences and coincidences in the history of popular music’”. Music History and Cosmopolitanism, toim. Anastasia Belina ym. London and New York: Routledge, 77–89. https://doi.org/10.4324/9781351060950-6
Günther, Ernst (1981) Geschichte des Varietés. Berlin: Henschelverlag.
Heikkinen, Olli (2018) ”Sinfoniaorkesterin kotoistaminen Suomessa”. Etnomusikologian vuosikirja 2018, Vol. 30, 6–34. https://doi.org/10.23985/evk.69764
Helsingin nimikirja- ja suomalainen osotekalenteri (1910). Helsinki: Kalenteri Oy.
Helsingin ja ympäristön osote- ja ammattikalenteri 1910–1911 (1912). Helsinki: Lilius & Herzberg.
Hirn, Sven (1997) Sävelten tahtiin. populaarimusiikki Suomessa ennen itsenäisyyttämme. Kaustinen: Kansanmusiikki-instituutti.
Hirn, Sven (1992) Operett i Finland 1860–1918. Helsingfors: Svenska Litteratursällskapet.
Hirn Sven (1986) Kaiken kansan huvit. Tivolitoimintaamme 1800-luvulla. Helsinki: SKS.
Jalkanen, Pekka (1989) Alaska, Bombay ja Billy Boy. Jazzkulttuurin murros Helsingissä 1920-luvulla. Helsinki: Suomen etnomusikologinen seura.
Knight, David B. (2006) ”Geographies of the Orchestra”. GeoJournal, 2006, Vol. 65, No. 1–2, 33–53. https://doi.org/10.1007/s10708-006-0011-3
Koivisto, Nuppu (2019) Sähkövaloa, shampanjaa ja Wiener Damenkapelle. Naisten salonkiorkesterit ja varieteealan transnationaaliset verkostot Suomessa 1877–1916. Helsinki: Suomen musiikkitieteellinen seura.
Kurkela, Vesa (2017) ”Helppotajuista arvokkuutta ja mandoliininsoittoa: Suomalaisen keskimusiikin juurilla”. Etnomusikologian vuosikirja 2017, vol. 29, 1–37. https://doi.org/10.23985/evk.60930
Kurkela, Vesa (2020) ”Työväeniltamat – sovellettua varieteeta”. Työväen taide ja kulttuuri muutosvoimana, toim. Saijaleena Rantanen ym. Helsinki: Tutkimusyhdistys Suoni ry & Työväen historian ja perinteen tutkimuksen seura 2020, 87–123.
Lewis, Robert M. (2007) From Traveling Show to Vaudeville: Theatrical Spectacle in America, 1830–1910. Baltimore: The Johns Hopkins University Press.
Martin Sáraga, Félix O. & Silva Jean-Pierre (2015) Apuntes sobre las giras europeas de la Estudiantina Figaro. Tunae Mundi. https://www.tunaemundi.com/index.php/publicaciones/sabias/7-tunaemundi-cat/630-apuntes-sobre-las-giraseuropeas-
de-la-estudiantina-figaro (luettu 18.10.2021).
Noonan, Jeffrey J. (2008) Guitar in America: Victorian Era to Jazz Age Jackson: University Press of Mississippi. https://doi.org/10.14325/mississippi/9781934110188.001.0001
Olson, Laura, J. (2004) Performing Russia. Folk Revival and Russian Identity. New York: Routledge. https://doi.org/10.4324/9780203317570
Reclus, Elisée (1880) Nouvelle géographie universelle 5. L’Europe scandinave et russe. Paris: Librairie Hachette. https://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/116022/Nouvelle_ge_ographie_universelle_la_terre_et_les_
hommes-5_L_1.pdf
Roos, Leonard (1905) Käytännöllinen mandoliinikoulu: perusteellista oppia varten. Helsinki: Uusi musiikkikauppa.
Rühlemann, Martin W. (2012) Variétes und Singspielhallen – Urbane Räume des Vergnügens. München: Martin Meidenbauer Verlagsbuchhandlung.
Sahlin-Andersson, Kerstin (1996) ”Imitating by Editing Success: The Construction of Organization Fields”. Translating Organizational Change, eds. B. Czarniawska and G. Sevón. Berlin: De Gruyter, 69–92. https://doi.org/10.1515/9783110879735.69
Savijoki, Jukka (2019) ’So that the soul would dance in you’ The Guitar in Finland before the Twentieth Century. Helsinki: DocMus Research Publications 12.
Sevsay, Ertugrul (2013) The Cambridge Guide to Orchestration. Cambridge: Cambridge University Press.
Sillanpää, Seppo (1982) Mandoliini Euroopassa, Yhdysvalloissa ja Suomessa 1930-luvulle asti. Helsingin yliopisto, Musiikkitiede, Pro gradu -työ.
Sparks, Paul (2013) ”Clara Ross, Mabel Downing and ladies’ guitar and mandolin bands in late Victorian Britain”. Early Music, Vol. 41, No. 4, 621–632. https://doi.org/10.1093/em/cat095
Sparks, Paul (2003) [1995]. The Classical Mandolin. Oxford: Clarendon Press.
Tikka, Marko & Tamminen, Toivo (2011) Tanssiorkesteri Dallapé. Suomijatsin legenda 1925–2010. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.
Tyldesley, Michael (2003) No Heavenly Delusion? A Comparative Study of Three Communal Movements. Liverpool: Liverpool University Press. https://doi.org/10.5949/UPO9781846313677
Tyler, James (1981) ”The Italian Mandolin and Mandola 1589–1800”. Early Music Vol. 9, No. 4, 438–446. https://doi.org/10.1093/earlyj/9.4.438
Tyler, James & Sparks, Paul (1992) The Early Mandolin: The Mandolino and the Neapolitan Mandoline. Oxford: Clarendon Press.
Vanderburg, Kyle (2012) The role of orchestration in Berlioz’s Symphonie Fantastique. https://www.scribd.com/doc/89860177/The-Role-of-Orchestration-in-Berlioz-s-Symphonie-Fantastique (luettu 18.10.2021).
Walton, Benjamin (2004) ”Rossini and France”. Cambridge Companion of Rossini, ed. Emanuele Senici. Cambridge: Cambridge University Press, 25–36. https://doi.org/10.1017/CCOL9780521807364.004
Wölki, Konrad (1989) [1939] Geschichte der Mandoline. Hamburg: Joachim-Trekel-Verlag.
Volcic, Zala & Andrejevic, Mark (2011) ”Nation Branding in the Era of Commercial Nationalism”. International Journal of Communication 5 (2011), 598–618.
Yang, Hon-Lun (2017) ”From Colonial Modernity to Global Identity. The Shanghai Municipal Orchestra”. China and the West: Music, Representation, and Reception, ed. Yang & Saffle. Michigan: University of Michigan Press, 49–64.
