"Sun työsi, kallis Jeesus, on elonkutsunain"
Pohjois-Amerikan suomalaisten pappien vaimot seurakuntien musiikinjohtajina 1890–1962
DOI:
https://doi.org/10.23985/evk.127126Avainsanat:
siirtolaisuus, musiikki, luterilaisuus, feministinen tutkimus, vertaisverkostotAbstrakti
Tässä artikkelissa tarkastelen vuosina 1890–1962 toimineen Amerikan Suomalaisen Evankelis-Luterilaisen kirkon eli Suomi-Synodin pappien vaimojen identiteetin ja yhteiskunnallisen aseman muotoutumista, kiinnittäen erityisesti huomiota siihen, miten musiikki vaikutti niihin. Kysyn, olivatko pappien vaimot vain ahtaaseen sukupuolirooliinsa suostuneita, suorastaan alistuneita ihmisiä vai voisiko feministisellä luennalla löytää heidänkin toiminnastaan ripauksen aktivismia.
Pappien vaimot mielsivät oman identiteettinsä miehensä työn kautta. Ensisijaista heidän elämässään oli seurakuntatyö eli pappilan emäntänä toimiminen, jota seurasi perheen äitinä oleminen. Näissä molemmissa tehtävissä pappien vaimot mielsivät itsensä ja perheensä esimerkiksi seurakunnan muille naisille ja perheille. Tämä havainto vertautuu pappisvalaan, jossa pappi lupasi elää niin, että hänen elämänsä oli esimerkkinä seurakunnalle. Pappien vaimojen mielessä tämä esimerkillisyys laajeni siis koskemaan myös heitä ja jopa perheen lapsia. He myös kokivat, että heillä oli tehtäväänsä kutsumus, samalla tavalla kuin aviomiehillään.
Vuosina 1915–1962 toiminut Pappien Emäntien Sisarusliitto oli vertaisverkosto, joka kokoontui joka kesä eri puolilla Yhdysvaltoja järjestetyn Suomi-Synodin kirkolliskokouksen yhteydessä. Vuosina 1935–1954 yhteyttä pidettiin myös muutaman kerran vuodessa ilmestyneen, itse toimitetun, kopioidun ja postitetun Pappien Emäntien Mietteitä -lehden välityksellä. Vuosina 1940–1959 kirkolliskokouksen yhteydessä koottiin myös Pappien Emäntien Kuoro, joka esiintyi yksittäisissä tilaisuuksissa.
Feministisestä näkökulmasta katsottuna juuri seurakunnan musiikista vastaaminen vaikutti mielikuviin naisista ja kohotti naisen asemaa amerikan- ja kanadansuomalaisissa yhteisöissä. Pappien vaimot olivat usein koulutettuja muusikoita. Papit koulutettiin Michiganin Hancockissa sijainneen Suomi-Opiston Teologisella osastolla, ja samassa opistossa oli myös runsaasti naispuolisia opiskelijoita sisältänyt Musiikkiosasto. Monet papit löysivät puolisonsa näistä Musiikkiosaston naisista. Kun vaimot sitten miestensä työn perässä muuttivat usein pieniin, syrjäisiinkin paikkoihin, veivät he musiikillisen sivistyksen mukanaan. Näin ammattimainen musiikin osaaminen kulkeutui paikkoihin, joita se ei ehkä muuten olisi saavuttanut.
Artikkelin kansikuva: Suomi-Synodin pappein emäntiä yhteiskuvassa vuonna 1940.
Lähdeviitteet
Björkstrand, Carita (1999) Kvinnans ställning i det finländska musiksamhället. Utbildningsmöjligheter och yrkesvillkor för kvinnliga organister, musikpedagoger och solister 1890–1939. Turku: Åbo Akademi.
Bowers, Jane & Tick, Judith (1986) Women Making Music: The Western Art Tradition, 1150–1950. Urbana: University of Illinois Press. https://doi.org/10.1007/978-1-349-09367-0
David, E. J. R. & Derthick, Annie O. (2013) ”What Is Internalized Oppression, and So What?” Internalized Oppression: The Psychology of Marginalized Groups. Toim. E. J. R. David. New York: Springer Publishing Company, 1–30. https://doi.org/10.1891/9780826199263.0001
Heikkinen, Jacob W. (1986) The Story of the Suomi Synod. The Finnish Evangelical Lutheran Church of America, 1890–1962. New York Mills, Minnesota: J. W. Heikkinen.
Iso katekismus (2003) ”Tohtori Martti Lutherin Iso katekismus”. Evankelis-luterilaisen kirkon tunnustuskirjat. Helsinki: SLEY-kirjat, 327–423.
Kaukonen, Gary (2014) ”Religious Activities of the Finns: An Examination of Finnish Religious Life in Industrialized North America”. Finns in the United States. A History of Settlement, Dissent, and Integration. Toim. Auvo Kostiainen. East Lansing, Michigan: Michigan State University, 107–130.
Kero, Reino (1997) Suomalaisina Pohjois-Amerikassa. Siirtolaiselämää Yhdysvalloissa ja Kanadassa. Suomalaisen siirtolaisuuden historia II. Turku: Siirtolaisinstituutti.
Kero, Reino (1996) Suureen länteen. Siirtolaisuus Suomesta Pohjois-Amerikkaan. Suomalaisen siirtolaisuuden historia I. Turku: Siirtolaisinstituutti.
Lindström, Varpu (1991) Uhmattaret. Suomalaisten siirtolaisnaisten vaiheita Kanadassa 1890–1930. Suom. Börje Vähämäki. Porvoo, Helsinki, Juva: Werner Söderström Osakeyhtiö.
Nortia, Airi & Yli-Kuivila, Aili-Maija (1997) ”Papinemäntien Liitosta Papinpuolisoiden Liitoksi”. Lasiseinäinen koti. Elämää pappilassa. Toim. Pirjo Paarma. Helsinki: Papinpuolisoiden Liitto, 10–24.
Ollila, Anne (1998) Jalo velvollisuus. Virkanaisena 1800-luvun lopun Suomessa. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.
Rantanen, Saijaleena (2020) ”Naiset mukaan! Siirtolaisnaiset aktiivisina toimijoina Yhdysvalloissa ja Kanadassa 1900-luvun taitteessa”. Musiikki ja merkityksenanto. Juhlakirja Susanna Välimäelle. Toim. Sini Mononen, Janne Palkisto & Inka Rantakallio. Helsinki: Tutkimusyhdistys Suoni ry, 27–61.
Rantanen, Saijaleena (2018) ”Tutkija historiankertojana – Kenen musiikista kirjoitamme?” Musiikki muutosvoimana. Aktivistisen musiikintutkimuksen manifesti. Toim. Sini Mononen & Susanna Välimäki. Helsinki: Tutkimusyhdistys Suoni ry, 74–88.
Rothenbusch, Esther (1989 [1987]) ”The Joyful Sound: Women in the Nineteenth-Century United States Hymnody Tradition”. Women and Music in Cross-Cultural Perspective. Toim. Ellen Koskoff. Uusintapainos. Urbana & Chicago, Illinois: University of Illinois, 177–194.
Ryynänen-Karjalainen, Lea (2002) Sukupuolesta huolimatta – Naiskanttorit Suomen evankelis-luterilaisessa kirkossa. Helsinki: Sibelius-Akatemia.
Sainio, Venla (2000) ”Kivioja, Liisi”. Kansallisbiografia-verkkojulkaisu. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. http://urn.fi/urn:nbn:fi:sks-kbg-007432 (luettu 15.8.2023).
Siionin Lauluja (1925) Siionin Lauluja. Nuottipainos. Hancock, Michigan: Suomalais-Luterilainen Kustannusliike.
Sulkunen, Irma (1991) Retki naishistoriaan. Helsinki: Hanki ja Jää.
Suoranta, Juha & Ryynänen, Sanna (2016) Taisteleva tutkimus. 2. päivitetty painos. Helsinki: Into.
Välimäki, Susanna & Koivisto-Kaasik Nuppu (2023) Sävelten tyttäret. Säveltävät naiset Suomessa 1800-luvulta 1900-luvulle. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. https://doi.org/10.21435/ha.154
Wargelin, Kaarina & Wargelin, Raymond (1989) ”Pioneer Pastors’ Wives Chose the Role of Service. ’A Noble but Often Difficult Calling’”. Siirtolaisuus – Migration, Vol. 1, 16–24.
Wargelin, Raymond W. (1988) Suomi Synod Ministerium (1890–1962) and Theological Bibliography: A Guide to Research Sources. Rio Rancho, New Mexico: Raymond W. Wargelin.
Wargelin Brown, K. Marianne (1986a) ”The Legacy of Mummu’s Granddaughters. Finnish American Women’s History”. Women who Dared. The History of Finnish American Women. Toim. Carl Ross & K. Marianne Wargelin Brown. St. Paul, Minnesota: Immigration History Research Center, University of Minnesota, 14–40.
Wargelin Brown, K. Marianne (1986b) ”Three ‘Founding Mothers’ of Finnish America”. Women who Dared. The History of Finnish American Women. Toim. Carl Ross & K. Marianne Wargelin Brown. St. Paul, Minnesota: Immigration History Research Center, University of Minnesota, 136–157.
Wirilander, Kaarlo (1974) Herrasväkeä. Suomen säätyläistö 1721–1870. Helsinki: Suomen Historiallinen Seura.
