Etnomusikologian yliopisto-opetus demokraattisen yhteiselämän kehitysalustana
DOI:
https://doi.org/10.23985/evk.105337Nyckelord:
etnomusikologia, musiikkitiede, opetus, korkeakouluopetus, demokratiaAbstract
Elämme keskellä sosiaalista murrosta, jonka kehitykseen vaikuttavat koronaviruspandemian eriarvoistavat seuraukset ja akuutti tarve parantaa oikeudenmukaisuutta polarisoituvassa maailmassa. Koronaviruspandemia on haurastuttanut sosiaalista kanssakäymistä. Samalla myös yhteiskunnallinen eriarvoistuminen jatkuu; jo viime vuosikymmeneltä saakka muun muassa Occupy Wall Street -liikkeen, Arabikevään, Hongkongin protestien sekä #metoo- ja Black Lives Matter -liikkeiden esiin nostamat ongelmat ovat paljastaneet demokratian laajamittaista murentumista. Tämä herättää kysymyksiä siitä, miten kasvavat jännitteet ihmisten välillä ja fyysisen etäisyyden aika vaikuttavat jatkossa demokraattiseen yhteiselämään. Samaan aikaan on huomionarvoista, että humanistinen yliopistokoulutus on vaarassa. Markkinahenkisyyden ja vähenevien resurssien myötä yliopistot tekevät valintoja laadullisten tavoitteidensa välillä, joko panostaen “tehokkuuteen” (mitattuna opintopisteillä ja valmistuneiden opiskelijoiden määrällä) tai yleisesti tunnustettujen taitojen oppimiseen tai transformatiivisen oppimiskokemuksen tuottamiseen (Harvey & Green 1993, sit. Biggs 2001: 221–222). Nämä seikat huomioiden artikkelini yleisenä tavoitteena onkin avata uutta keskustelua etnomusikologian opetuksesta ja sen yhteiskunnallisesta vaikuttavuudesta. Käytän etnomusikologiaa esimerkkialana osallistavan opetuksen hyödyllisyydestä. Tarkoitukseni on erityisesti osoittaa, millä tavoin etnomusikologian yliopisto-opetus voi edesauttaa dialogiseen keskusteluun tarvittavien kykyjen kehittämistä ja siten harjaannuttaa opiskelijoita demokraattiseen yhteiselämään.
Aineistona käytän omakohtaisia kokemuksiani; näytän, miten kokemukseni etnomusikologian opiskelijana ovat kehittäneet pedagogista ajatteluani ja opetustyöni tavoitteita. Ensin kuvailen kokemuksiani jatko-opiskelijana Pennsylvanian yliopistolla Yhdysvalloissa. Sitten kerron, kuinka dialogin kykyjen harjoituttaminen toteutuu opetustyössäni Helsingin yliopistolla. Opetuksellista näkemystäni määrittää transformatiivisen oppimiskokemuksen käsite. (Mezirow et al 1996; 1997; Nevgi & Lindblom-Ylänne 2009: 209.) Sen ohjaama analyysini nojautuu filosofi Kai Alhasen teoriaan dialogista demokratiassa. Alhasen mukaan dialogi on tietynlaista keskustelua, jossa osallistujat tarkastelevat yhdessä minkälaisia merkityksiä he antavat käsitellyille aiheille. Siten keskustelu voi johtaa luottamuksen rakentamiseen ja ymmärrykseen osallistujien kesken. Kuitenkin osallistuminen dialogiseen keskusteluun vaatii taitoja, joita on harjoiteltava. Nämä taidot ovat virittäytyminen, kuvittelu, harkinta, leikki ja usko. (Alhanen 2016.) Lopuksi annan työkaluja siihen, miten dialogisen keskustelun taitoja voisi harjoitella etnomusikologian opetuksessa. Yleisesti ottaen artikkelini on puheenvuoro etnomusikologian yliopisto-opetuksen arvon puolesta.
Referenser
Acquah, Emmanuel O. & Commins, Nancy L. (2013) ”Methods that matter in addressing cultural diversity with teacher candidates”. Teaching in Higher Education 22:5, 501-518. https://doi.org/10.1080/13562517.2016.127317
Ahlsved, Kaj (2018) ”Tutkija mediatoimijana, kansanvalistajana ja musiikkikouluttajana: yhteiskuntavastuun mahdollisuudet ja haasteet”. Musiikki muutosvoimana. Aktivistisen musiikintutkimuksen manifesti. Toim. Sini Mononen ja Susanna Välimäki. Helsinki: Tutkimusyhdistys Suoni ry, 107–126.
Alhanen, Kai (2016) Dialogi demokratiassa. Helsinki: Gaudeamus.
Alviso, Ric (2010) ”Community Service-Learning in World Music Courses”. SEM Newsletter 44: 2, 1, 6–7.
Araujo, Samuel (2009) ”Ethnomusicologists researching towns they live in: Theoretical and methodological queries for a renewed discipline”. Muzikologija 9, 33–50. https://doi.org/10.2298/MUZ0909033A
Averill, Gage (2010) ”Weapons of Mass Instruction: Engaged Ethnomusicology, Service Learning, and Global Citizenship”. SEM Newsletter 44: 2, 1, 8, 12.
Averill, Gage (2003) ”Ethnomusicologists as Public Intellectuals: Engaged Ethnomusicology in the University”. Folklore Forum 34:1/2, 49–59.
Barz, Gregory & Cooley, Timothy J. (toim.) (2008) Shadows in the Field. New Perspectives for Fieldwork in Ethnomusicology (2nd ed). New York: Oxford University Press.
Biggs, John (2001) ”The reflective institution: Assuring and enhancing the quality of teaching and learning”. Higher Education 41, 221–238. https://doi.org/10.1023/A:1004181331049
Bohlman, Philip V. (2016) ”The Musical Culture of Europe”. Excursions in World Music. 7th ed. Toim. Bruno Nettl & Timothy Rommen. New York: Routledge, 302–337.
Campbell, Elizabeth & Lassiter, Luke Eric (2014) Doing Ethnography Today: Theories, Methods, Exercises. Hoboken: Wiley Blackwell.
Diamond, Beverley & Castelo-Branco, Salwa El-Shawan (toim.) (2021a) Transforming Ethnomusicology. Methodologies, Institutional Structures & Policies, Vol I. New York: Oxford University Press. https://doi.org/10.1093/oso/9780197517604.001.0001
Diamond, Beverley & Castelo-Branco, Salwa El-Shawan (toim.) (2021b) Transforming Ethnomusicology. Political, Social, and Ecological Issues, Vol 2. New York: Oxford University Press. https://doi.org/10.1093/oso/9780197517550.001.0001
Donner, Philip (1984) ”Nipe nikupe!”. Musiikin suunta 3, 3.
Figueroa, Michael A. (2020) ”Decolonizing ’Intro to World Music?’”. Journal of Music History Pedagogy 10:1, 39–57.
Furco, Andrew & Norvell, Katrina (2019) ”What Is Service Learning? Making Sense of The Pedagogy and Practice”. Embedding Service Learning in European Higher Education: Developing a Culture of Civic Engagement. Toim. Pilar Aramburuzabala, Lorraine McIlrath & Héctor Opazo. Boca Raton: CRC Press Taylor & Francis Group, 13–35. https://doi.org/10.4324/9781315109053-2
Gould, Jeremy (2016) ”Refleksiivisyyden poluillla, epistemologisesti radikaalin yhteiskuntatieteen puolustus”. Tutkija peilin edessä. Refleksiivisyys ja etnografinen tieto. Toim. Jeremy Gould & Katja Uusihakala. Helsinki: Gaudeamus, 9–37.
Gould, Jeremy & Uusihakala, Katja (toim.) (2016) Tutkija peilin edessä. Refleksiivisyys ja etnografinen tieto. Helsinki: Gaudeamus.
Gubner, Jennie (2018) ”The Music and Memory Project: Understanding Music and Dementia through Applied Ethnomusicology and Experiential Filmmaking”. Yearbook for Traditional Music 50, 15–39. https://doi.org/10.5921/yeartradmusi.50.2018.0015
Harrison, Klisala & Mackinlay, Elizabeth & Pettan, Svanibor (toim.) (2010) Applied Ethnomusicology: Historical and Contemporary Approaches. Newcastle upon Tyne: Cambridge Scholarly Publishing.
Harvey, Lee & Green, Diana (1993) ”Defining Quality”. Assessment and Evaluation in Higher Education 18, 8–35. https://doi.org/10.1080/0260293930180102
Hess, Juliet (2019) Music Education for Social Change: Constructing an Activist Music Education. Abingdon: Routledge. https://doi.org/10.4324/9780429452000
Hohenthal, Johanna (2021) ”Osallistuva kartoitus ympäristösuhteiden tutkimuksessa”. Tutkiva mielikuvitus, luovat, osallistuvat ja toiminnalliset tutkimusenetelmät yhteiskuntatieteissä. Toim. Sanna Ryynänen & Anni Rannikko. Helsinki: Gaudeamus, 154–177.
Järviluoma, Helmi (2005) ”Ajan hengen lyhyt historia. Suomen Etnomusikologinen Seura 1970–80-lukujen vaihteessa”. Musiikin suunta 27:2, 59–66.
Järviluoma, Helmi (2008) ”Etnomusikologi kulttuurintutkijana – pakkoavioliitto vai aito romanssi?” Kulttuurintutkimus 25:2, 11–24.
Järviluoma, Helmi & Leppänen, Taru (2004) ” ’Jos metsään haluat mennä nyt’ Osallistava musiikkietnografia ja eksymisen metodologia”. Kulttuurintutkimus 21:3, 35–41.
Järviluoma, Helmi & Leppänen, Taru (2012) ”Becoming Audible! Asylum seekers, participatory action research and cultural encounters”. Situating Popular Musics, IASPM 16th International Conference Proceedings. Toim. Ed Montano & Carlo Nardi, IASPM - International Association for the Study of Popular Music, 297–306. https://doi.org/10.5429/2225-0301.2011.40
Koskela, Minja & Leppänen, Taru (2020) ”How democratic is popular music in Finnish schools? Exploring popular music education through intersectionality”. Journal of Popular Music Education 4:3, 295–309. https://doi.org/10.1386/jpme_00031_1
Kurkela, Vesa (2005) ”Etnomusikologian sukupolvet”. Musiikin suunta 27:2, 47–58.
Mezirow, Jack (1997) ”Transformative learning: Theory to Practice”. New Directions for Adult & Continuing Education 74, 5–12. https://doi.org/10.1002/ace.7401
Mezirow, Jack & Lehto, Leevi & Ahteenmäki-Pelkonen, Leena (1996) Uudistava oppiminen: kriittinen reflektio aikuiskoulutuksessa (2.painos). Helsingin yliopiston Lahden tutkimus- ja koulutuskeskus.
Mikkeli, Heikki & Pakkasvirta, Jussi (2007) Tieteiden välissä? Johdatus monitieteisyyteen, tieteidenvälisyyteen ja poikkitieteisyyteen. Helsinki: WSOY Oppimateriaalit Oy.
Moisala, Pirkko (1994) ”The Wide Field of Finnish Ethnomusicology” Ethnomusicology
:3, 417–422. https://doi.org/10.2307/852108
Moisala, Pirkko & Seye, Elina (2013) ”Johdanto”. Musiikki kulttuurina. Toim. Pirkko Moisala & Elina Seye. Helsinki: Suomen Etnomusikologinen Seura, 5–7.
Mononen, Sini & Välimäki, Susanna (toim.) (2018) Musiikki muutosvoimana. Aktivistisen musiikintutkimuksen manifesti. Helsinki: Tutkimusyhdistys Suoni ry.
Muller, Carol Ann & Öhman, Nina C. (2021) ”On Not Knowing: Academically Based Community Service, Faith Based Organizations, and the Transformation of Ethnomusicological Praxis”. Transforming Ethnomusicology. Methodologies, Institutional Structures & Policies, Vol. I. Toim. Beverley Diamond & El-Shawan Castelo-Branco. New York: Oxford University Press, 151–168. https://doi.org/10.1093/oso/9780197517604.003.0010
Mäkelä, Janne & Haapoja-Mäkelä, Heidi (2019) ”Etnomusikologian hyvät ja huonot uutiset”. Etnomusikologian vuosikirja Vol. 31, 6–8. https://doi.org/10.23985/evk.86178
Nevgi, Anne & Lindblom-Ylänne, Sari (2009) ”Oppimisen teoriat”. Yliopistoopettajan käsikirja. Toim. Sari Lindblom-Ylänne & Anne Nevgi. Helsinki: WSOYpro, 194–236. https://doi.org/10.31885/9789515150325
Nevgi, Anne & Lonka, Kirsti & Lindblom-Ylänne, Sari (2009) ”Aktivoiva luentoopetus” Yliopisto-opettajan käsikirja. Toim. Sari Lindblom-Ylänne & Anne Nevgi. Helsinki: WSOYpro, 237–253. https://doi.org/10.31885/9789515150325
Pettan, Svanibor & Titon, Jeff Todd (2015) The Oxford Handbook of Applied Ethnomusicology. New York: Oxford University Press. https://doi.org/10.1093/oxfordhb/9780199351701.001.0001
Piekkari, Jouni (2002) Paikalliset äänet osallistavassa kulttuurityössä: etnomusikologinen ja osallistava näkökulma ammatilliseen kasvuuni. Pro gradu -tutkielma. Tampere: Tampereen yliopisto.
Ramstedt, Kim (2020) ”Valkoisuus Suomen musiikintutkimuksessa”. Esitelmä Musiikintutkijoiden virtuaalifoorumissa. Musiikin suunta 2.
Rannikko, Anni & Rannikko Pertti (2021) ”Autoetnografia ja vaikenemisen kulttuuri”. Tutkiva mielikuvitus. Luovat osallistuvat ja toiminnalliset tutkimusmenetelmät yhteiskuntatieteissä. Toim. Sanna Ryynänen & Anni Rannikko. Helsinki: Gaudeamus, 57–81.
Rastas, Anna (2018) ”The Emergence of Race as a Social Category in Northern Europe” Relating Worlds of Racism, Dehumanization, Belonging and the Normativity of Whiteness. Toim. Philomena Essed & Karen Farquharson & Elisa Joy White & Kathryn Pilay. London: Palgrave Macmillan, 357–381. https://doi.org/10.1007/978-3-319-78990-3_14
Rastas, Anna & Poelman, Sanna (2021) ”Suomalaisen sosiologian värisokeapiste”. Sosiologia 1, 3–20.
Rice, Timothy (2008) ”Toward a Mediation of Field Methods and Field Experience in Ethnomusicology”. Shadows in the Field, New Perspectives for Fieldwork in Ethnomusicology, 2nd ed. Toim. Gregory Barz & Timothy J. Cooley. New York: Oxford University Press, 42–61.
Rommen, Timothy (2016) ”Introduction: Studying Musics of the World’s Cultures”. Excursions in World Music. 7th ed. Toim. Bruno Nettl & Timothy Rommen. New York: Routledge, 1–17.
Ruusuvuori, Johanna & Tiittula, Liisa (2017) ”Tutkimushaastattelu ja vuorovaikutus”. Tutkimushaastattelun käsikirja. Toim. Matti Hyvärinen, Pirjo Nikander & Johanna Ruusuvuori. Tampere: Vastapaino, 46–83.
Ryynänen, Sanna & Rannikko, Anni 2021. ”Johdanto”. Tutkiva mielikuvitus. Luovat osallistavat ja toiminnalliset tutkimusmenetelmät yhteiskuntatieteissä. Helsinki: Gaudeamus.
Seye, Elina (2020) ”Etnomusikologian olemassaolosta”. Musiikin suunta http://musiikinsuunta.fi/2020/ajankohtaista/etnomusikologianolemassaolosta/ (luettu 1.12.2021).
Seye, Elina & Tiainen, Milla (2021) ”Sisäpiirejä ja sukupuolijakoja? Musiikintutkimuksen syrjintäkysely herätti keskustelua”. Musiikin suunta http://musiikinsuunta.fi/2021/05/08/sisapiireja-ja-sukupuolijakojamusiikintutkimuksen-
syrjintakysely-heratti-keskustelua/ (luettu 1.12.2021).
Shonekan, Stephanie (2018) ”Conclusion: Race, Place, and Pedagogy in the Black Lives Matter Era”. Black Lives Matter and Music: Protest, Intervention, Reflection. Toim. Fernando Orejuela & Stephanie Shonekan. Bloomington: Indiana University Press, 111–117. https://doi.org/10.2307/j.ctv75d8jt.11
Summit, Jeffrey A. (2015) ”Advocacy and the Ethnomusicologist: Assessing Capacity, Developing Initiatives, Setting Limits, and Making Sustainable Contributions”. The Oxford Handbook of Applied Ethnomusicology. Toim. Svanibor Pettan & Jeff Todd Titon. New York: Oxford University Press, 199–228. https://doi.org/10.1093/oxfordhb/9780199351701.013.9
Söderlundh, Hedda (2018) ”Internationalization in the Higher Education Classroom: Local Policy Goals Put Into Practice”. Journal of Studies in International Education 22:4, 317–333. https://doi.org/10.1177/1028315318773635
Thielsch, Angelika (2020) ”Listening out and dealing with otherness. A postcolonial approach to higher education teaching”. Arts and Humanities in Higher Education 19:3, 227–243. https://doi.org/10.1177/1474022219832459
Titon, Jeff Todd (2008) ”Knowing Fieldwork”. Shadows in the Field, New Perspectives for Fieldwork in Ethnomusicology, 2nd ed. Toim. Gregory Barz & Timothy J. Cooley. New York: Oxford University Press, 25–41.
Usner, Eric Martin (2010) ”United States Ethnomusicology and the Engaged University”. Applied Ethnomusicology: Historical and Contemporary Approaches. Toim. Klisala Harrison, Elizabeth Mackinlay, and Svanibor Pettan. Newcastle
upon Tyne: Cambridge Scholars, 76–95.
Yliopistolaki 24.7.2009/558.
Åberg, Kai Viljami (2020) Romanihäät (ven. свадьба Roma) – Musiikki ja tanssi Suomen ja Venäjän Karjalan Romanien parissa. Esitelmä Musiikintutkijoiden virtuaalifoorumissa. Musiikin suunta 2.
Öhman, Nina C. (2020) Palveluoppiminen musiikkitieteessä. Musiikki 50:1–2, 204–212.
