Karjalainen näkökulma kanteleeseen
DOI:
https://doi.org/10.23985/evk.127612Nyckelord:
kantele, karjalaisuus, poliittinen historia, instrumenttihistoriaAbstract
Artikkelini tarkoitus on luoda katsaus kanteletutkimukseen etnisen karjalaisuuden näkökulmasta. Tarkoitukseni ei ole kyseenalaistaa kanteletutkimuksen ja karjalaisen kanteleperinteen esittämisen oikeutusta enkä pyri luomaan kriteerejä siihen, miten kulttuuriperinnön käyttämistä pitäisi arvioida. Kansanmusiikkia ei tulisi kuitenkaan nähdä vain materiaalina, jotta kuka tahansa saa hyödyntää miten tahansa, sillä musiikkiyhteisön arvot ovat osa kansanmusiikin jatkumoa ja perinneprosessia. Siksi myös karjalainen kantele on kytköksissä mm. karjalan kielen aseman ja arvostuksen kanssa.
Käsittelen artikkelissa ensinnä kantelejulkisuuden ja kalevalaisuuden kytköstä, sitten rajakarjalaisten kanteleensoittajien tutkimusta viime vuosisadan alussa. Seuraavaksi tarkastelen kanteleen hyödyntämistä sosialistisessa taidetoiminnassa Neuvosto-Karjalassa, ja sitten sitä, miten kanteletta voitaisiin tarkastella ryhmän sisänäkökulmasta identiteetin rakennustekijänä. Lopuksi käsittelen kanteleen modernisaatiota ja itse soittimen kehitystä sekä sitä, mikä rajakarjalaisuuden merkitys voisi olla tässä prosessissa.
Artikkelin kansikuva: Hannu Koistisen suunnittelema uusi kromaattinen primakantele. Kuva: Pekka Suutari 2022.
Referenser
Ahola, Joonas (2021) ”Kanteleesta kansan soittimena 1920–1930-lukujen Neuvosto-Karjalassa”. Turhan tiedon kirja. Tutkimuksista pois jätettyjä sivuja. Toim. Taina & Janne Saarikivi. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 129–133.
Anttonen, Pertti (2005) Tradition through Modernity. Postmodernism and the Nation State in Folklore Scholarship. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. https://doi.org/10.21435/sff.15
Asplund, Anneli; Hoppu, Petri; Laitinen, Heikki; Saha, Hannu & Westerholm, Simo (2006) Suomen musiikin historia. Kansanmusiikki. Helsinki: WSOY.
Chen, Ying-Hsien (2023) Plucking the Forest Sound. The Transculturation of the Finnish Kantele in Japan. Helsinki: Helsingin yliopisto.
Haapoja, Heidi (2017) Ennen saatuja sanoja. Menneisyys, nykyisyys ja kalevalamittainen runolaulu nykykansanmusiikin kentällä. Helsinki: Helsingin yliopisto ja Suomen Etnomusikologinen Seura. https://helda.helsinki.fi/items/3d4ff8b9-d75f-4598-a52b-f8b8423e97d9 (luettu 24.8.2023).
Hakamies, Pekka & Fishman, Olga (2007) Unelma uudesta Karjalasta. Neuvosto-Karjala valokuvissa 1920- ja 1930-luvulla. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.
Hall, Stuart (1996) ”Introduction: Who Needs ’Identity’?” Questions of Cultural Identity. Toim. Stuart Hall & Paul Du Gay. Lontoo: Sage Publications, 1–17. https://doi.org/10.4135/9781446221907.n1
Jalkanen, Pekka; Laitinen, Heikki & Tenhunen, Anna-Liisa (2010) Kantele. Toim. Risto Blomster. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.
Järviluoma, Helmi & Suutari, Pekka (2012) ”Tsizoit-yhtye ja karjalankielisten laulujen nousu kansalliseen tietoisuuteen 1960–1970-luvuilla”. Syrjäseudun idea. Kulttuurianalyyseja Ilomantsista. Toim. Seppo Knuuttila, Helmi Järviluoma, Risto Turunen & Anne Logrén. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 259–277.
Kastinen, Arja (2022) ”Peurankaataja Pedri ja oman mahdin soitto. Pedri Shemeikan musiikkikulttuurinen perintö tutkija–muusikon näkökulmasta”. Musiikki 2/2022, 68–96. https://musiikki.journal.fi/article/view/115716/68333 (luettu 24.8.2023).
Kastinen, Arja (2009) Taivas auki. Itäisen Suomen ja Karjalan kanteleista 1800-luvun käsikirjoituksissa. Pöytyä: Temps.
Kastinen, Arja; Nieminen, Rauno & Tenhunen, Anna-Liisa (2013) Kizavirzi. Karjalaisesta kanteleperinteestä 1900-luvun alussa. Pöytyä: Temps.
Knuuttila, Seppo & Suutari, Pekka (2013) ”Johdanto. Mikä pitää koossa Karjalaa?” Karjala-kuvaa rakentamassa. Toim. Pekka Suutari. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 9–26.
Kärjä, Antti-Ville (2013) ”Musiikkia jälkikoloniaalisesta Suomesta”. Musiikki kulttuurina. Toim. Pirkko Moisala & Elina Seye. Helsinki: Suomen Etnomusikologinen Seura, 277–298.
Laitinen, Heikki (2010) ”Rakas tunnettu kantele”. Kantele. Pekka Jalkanen ym. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 20–167.
Laitinen, Heikki (2003) Iski sieluihin salama. Kirjoituksia musiikista. Toim. HannuTolvanen & Riitta-Liisa Joutsenlahti. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.
Leisiö, Timo (2002) ”Onko kantele aina ollut kantele?” Musiikin suunta 3/2002, 50–74.
Levin, Theodore (1996) ”Dmitri Pokrovsky and the Russian Folk Music Revival Movement”. Retuning Culture. Musical Changes in Central and Eastern Europe. Toim. Mark Slobin. Durham & London: Duke University Press, 14–36. https://doi.org/10.1215/9780822397885-002
Ling, Jan (1989) Europas musikhistoria. Folkmusiken. Göteborg: Esselte studium akademiförlaget.
Mikkonen, Simo & Suutari, Pekka (2006) ”Karjalan taidepäivät Leningradissa maaliskuussa 1937. Käännekohta Karjalan musiikin historiassa”. Etnomusikologian vuosikirja vol 18. Toim. Markus Mantere. Helsinki: Suomen Etnomusikologinen Seura, 157–183. https://doi.org/10.23985/evk.101176
Mäkelä, Heidi Henriikka; Lukin, Karina & Karlsson, Tuukka (2023) ”Patinoituneita sanoja. SKVR I2 -kirjan elämäkerta, menneisyyden tuntu ja materiaalisuus”. Sanojen luonto. Kirjoituksia omaehtoisen ilmaisun poetiikasta ja ympäristöistä. Toim. Venla Sykäri, Heidi H. Mäkelä & Kati Kallio. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 35–59.
Naithani, Sadhana (2010) The Story-Time of the British Empire. Colonial and Postcolonial Folkloristics. Jackson: University Press of Mississippi. https://doi.org/10.14325/mississippi/9781604734553.001.0001
Nettl, Bruno (1983) The Study of Ethnomusicology. Twenty-nine Issues and Concepts. Urbana: University of Illinois Press.
Nieminen, Rauno (2008) Soitinten tutkiminen rakentamalla. Esimerkkinä jouhikko. Helsinki: Sibelius-Akatemia.
Nieminen, Rauno; Väänänen, Timo & Rossander, Meri-Anna (2011) Kantele eläväksi. Nurmes: Nurmeksen museo.
Niiranen, Elina (2023) ”Rajakarjalaiset muusikot kansanvalistuksen estradeilla. Musiikin ylirajaisuus valistuksen ja kansallisen katseen varjossa”. Kansallisesta ylirajaiseen. Kulttuuri, perinne ja kirjallisuus. Kalevalaseuran vuosikirja 102. Toim. Niina Hämäläinen, Hanna Karhu & Tuomas Martikainen. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 158–185.
Niiranen, Elina (2019) ”Karjalaisuus ja musiikkikäytännöt Uhtualla. Musiikkitoiminta polkuina paikallisiin juuriin”. Joustavat etnisyydet. Identiteettiprosessit Venäjän Karjalassa. Toim. Pekka Suutari & Olga Davydova Minguet. Joensuu: Suomen Kansantietouden Tutkijain Seura, 251–288.
Olson, Laura J. (2004) Performing Russia. Folk Revival and Russian Identity. London & New York: RoutledgeCurzon.
Saha, Hannu (2006) ”Kantele”. Anneli Asplund ym. Suomen musiikin historia. Kansanmusiikki. Helsinki: WSOY, 399–418.
Sarhimaa, Anneli (2017) Vaietut ja vaiennetut. Karjalankieliset karjalaiset Suomessa. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.
Sarmela, Matti (1994) Suomen perinneatlas. Suomen kansankulttuurin kartasto 2. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.
Seppä, Tiina (2022) ”Heimous, mieheys ja toiseus Suomen pohjoisilla rajoilla. Samuli Paulaharju koillisella rintamalla 1918”. Kolonialismi Suomen rajaseuduilla. Toim. Rinna Kullaa, Janne Lahti & Sami Lakomäki. Helsinki: Gaudeamus.
Seye, Elina (2022) ”Etnomusikologisia näkökulmia musiikintutkimuksen dekolonisaatioon”. Etnomusikologian vuosikirja vol 34. Toimittaneet Viliina Silvonen, Kaarina Kilpiö & Kaj Ahlsved. Helsinki: Suomen Etnomusikologinen Seura, 13–40. https://doi.org/10.23985/evk.114919
Sihvo, Hannes (1973) Karjalan kuva. Karelianismin taustaa ja vaiheita autonomian aikana. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.
Smolander-Hauvonen, Annikki (1998) Paul Salminen. Suomalaisen konserttikanteleen ja soittotekniikan kehittäjä. Helsinki: Sibelius-Akatemia.
Stites, Richard (1992) Russian Popular Culture. Entertainment and Society Since 1900. Cambridge: Cambridge University Press.
Suutari, Pekka (2023) ”Piilotettu karjala. Musiikki karjalaisuuden rakentajana”. Urbaanit karjalaiset. Siirtoväestä digiheimoiksi. Toim. Maria Lähteenmäki & Sinikka Selin. Julkaisuprosessissa.
Suutari, Pekka (2021) ”Karjalankielinen musiikki Suomessa”. Karjalankieliset rajalla. Toim. Pekka Suutari. Joensuu: Suomen Kansantietouden Tutkijain Seura, 109–137.
Suutari, Pekka (2020) ”Karelian music”. Made in Finland. Studies in Popular Music. Toim. Toni-Matti Karjalainen & Kimi Kärki. New York & London: Routledge, 71–82. https://doi.org/10.4324/9780429277429-5
Suutari, Pekka (2012) ”Fol’klornye traditsii i molodoje pokolenije prigranitsh’ja: Natshalo tvortsheskogo puti ansamblja ’Toive’ (1982–1992)”. Trudy. Karel’skogo nautshnogo tsentra. 4/2012, 134–143. Petrozavodsk: Rossiiskoi akademii nauk.
Suutari, Pekka (2010) ”Representations of Locality in Karelian Folk Music Activities from Composers to Singing Women: What Was Represented when Karelian Folk Music Was Performed?” Karelia Written and Sung. Representations of Locality is Soviet and Russian Contexts. Toim. Pekka Suutari & Yury Shikalov. Helsinki: Kikimora Publications, 209–228.
Suutari, Pekka (2009) ”Kansanmusiikin sulatusuuni. Vieljärven kansankuoro ja Ivan Ljovkinin laulutuotanto”. Kantele, runolaulu ja itkuvirsi. Runolaulu-Akatemian seminaarijulkaisu. Toim. Pekka Huttu-Hiltunen, Frog, Janne Seppänen & Eila Stepanova. Kuhmo: Juminkeko, 63–74.
Suutari, Pekka (1995) ”Suomalaissiirtolaiset Neuvosto-Karjalan ’kansallisen kulttuurin’ rakentajina. Musiikkipolitiikka ja musiikin murros Neuvosto-Karjalassa 1920–1936”. Etnomusikologian vuosikirja, vol 7. Toim. Pirkko Moisala. Helsinki: Suomen Etnomusikologinen Seura, 106–129.https://doi.org/10.23985/evk.101053
Suutari, Pekka & Davydova-Minguet, Olga (2019) ”Joustavat etnisyydet. Johdanto”. Joustavat etnisyydet. Identiteettiprosessit Venäjän Karjalassa. Toim. Pekka Suutari & Olga Davydova-Minguet. Joensuu: Suomen kansantietouden tutkijain seura, 5–28.
Tenhunen, Anna-Liisa (2010) ”Kanteleen suuri nousu”. Kantele. Pekka Jalkanen ym. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 168–307.
Väisänen, A. O. (1990) Hiljainen haltioituminen. A. O. Väisäsen tutkielmia kansanmusiikista. Toim. Erkki Pekkilä. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.
Väänänen, Timo; Häkkinen, Leena & Dahlblom, Kari (2019) Slaavilaiset kantelekansat. Helsinki: Maanite.
Väänänen, Timo; Häkkinen, Leena & Dahlblom, Kari (2015) Volgan kantelekansat. Helsinki: Maanite.
Väänänen, Timo; Häkkinen, Leena & Dahlblom, Kari (2012) Baltian kantelekansat. Helsinki: Sibelius-Akatemia.
Zhulanova, N. I. (1999) ”Molodjozhnoje fol’klornoje dvizhenie”. Samodejatel’noje hudozhestvennoje tvortshestvo v SSSR. Otsherki istorii konets 1950-h – natshalo 1990-h godov. Toim. L. P. Sol’ntseva & M. V. Junisov. Sankt-Peterburg: Gosudarstvennyi institut iskusstvoznanija, 107–133.
Õispuu, Jaan (2013) ”Painettu sana pitää kansaa koossa. Vertaileva katsaus Aunuksenkarjalan ja Viron kirjallisuuden historiaan”. Karjala-kuvaa rakentamassa. Toim. Pekka Suutari. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 289–330
